Uhusiano-tiedote 2/2014

Lue Uhusiano-tiedote 2/2014 näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 2/2014 (PDF).

• Pääkirjoituksessa Uhusianon puheenjohtaja Emma Simon Palonen pohtii vuoden 2014 tapahtumia ja valaa uskoa tulevaan, vaikka ’…tuntuu siltä, että emme ehtineet tehdä kovin paljon.’
  Uhusianon tavoite uudesta hankkeesta ei toteutunut, kun ulkoministeriö antoi kielteisen päätöksen uuden hankkeen valmistelumatkahankkeesta. Uusi hanke on kuitenkin edelleen suunnitteilla. Emma Simon Palonen on nähnyt paljon haasteita, joiden kohentamiseen vaikuttaa yhteistyökumppanien ja asiantuntijuuden puute. Kaupungistumisen vuoksi harva koulutettu ja yhteiskunnallisesti aktiivinen henkilö jää pienille paikkakunnille, joka vaikuttaa maaseudun kehittämissuunnitelmiin. Suurten kaupunkien työttömyyden takia monet nuoret tansanialaiset ovat valmiita tukemaan kehitysyhteistyöhankkeita työkokemuksen tai kontaktien tai opintojen opinnäytetöiden viimeistelemiseen. Tämä on positiivista muun muassa Uhusianon kaltaiselle yhdistykselle, joka on riippuvainen vapaaehtoistoiminnasta ja yhteistyöstä aktiivisten ja koulutettujen tansanialaisten kanssa.

WEETU:n (Wings Environmental and Education Transform Union) projektit liittyvät pääosin koulutukseen: “Say yes to girls’ education” on ollut Äetsän kehitysmaaseuran kanssa toteutettu hanke, jossa yhteistyötä tehdään oppilaiden vanhempien kanssa viidessä pilottikoulussa. Kummiohjelma tukee 50 oppilaan koulunkäyntiä. Siitä maksetaan koulumaksut ja -puvut, oppikirjat ja koulukuljetus. Sosiaalityöntekijän kanssa vieraillaan oppilaiden kodeissa rohkaisemassa. WEETU:n ja Suomen setlementtiliiton yhteisessä projektissa remontoidaan luokkahuoneita suomalaisten vapaaehtoisten kanssa ja hankitaan huonekaluja syrjäseutujen kouluihin Mvomerossa, Bagamoyossa ja Kilosassa.
WEETU:n haaveena on perustaa yläkoulun mallikoulu Mandelan kylään Kilosan alueelle. Se olisi opetuksen laadun mallina alueen muille kouluille.

Hanna Posti-Ahokas tutkii vuonna 2014 ilmestyneessä väitöskirjassaan ‘Tanzanian female students’ perspectives on the relevance of secondary education’ Dar es Salaamissa koulua käyvien tyttöjen käsityksiä koulutuksen merkityksestä ja kouluttautumiseen vaikuttavista tekijöistä. Hän kysyi asiaa opiskelijoilta itseltään. Tytöt kokevat menestyksen koostuvan omista kyvyistä, omasta vastuunotosta ja oppimisstrategioista. Perheen rooli psykologisen ja taloudellisen tuen antajana korostuu erityisesti siirryttäessä toisen asteen koulutustasolta ylemmäksi (secondary-koulun jälkeen yliopistoon valmistaville luokille ja yliopistoon), mutta silti vain harva pääsee korkeamman tason koulukseen ja useimmat joutuvat rakentamaan elämää kesken jääneen koulupohjan varaan.
Toimimattoman järjestelmän seuraukset ovat yksilö- ja perhetasolla katastrofaalisia. Opintopolkuihin tarvitaan lisää joustavuutta, joka tekee mahdolliseksi opintojen jatkamisen esimerkiksi reputtamisen, lapsensaamisen tai työskentelyjaksojen jälkeen.
Tutkitut tytöt olivat sitä mieltä, että koulutus oli tarjonnut heille jo ratkaisukohtaan, kansallisen tasokokeeseen, tullessa strategioita ja välineitä selvitä tulevaisuudessa. Laadullinen koulutuksen tutkimusmenetelmä, joka korostaa nuorten kokemusta, täydentää nykyistä määrällistä tietopohjaa.
Hanna Posti-Ahokas esittää artikkelissaan kysymyksen: voisivatko kansalaisjärjestöt tehdä tiiviimpää yhteistyötä tutkimuksen ideoinnissa ja toteutuksessa?
Uhuiano-tiedotteen artikkelin lopussa on linkki Hanna Posti-Ahokkaan väitöskirjaan.

Naiset pienyrittäjinä. Tällaista toimintaa tukee järjestö nimeltä MWAYODEO, joka on lyhennys nimestä Mafiga Women and Youth Development Organization. Nimessä oleva sana ’mafiga’ joka on keittopaikka, kolmen kiven systeemi, ja myös Morogoron kaupunginosan nimi. Järjestö pyrkii yhteiskuntaan, jossa naisilla ja nuorilla on mahdollisuus koulutukseen, jossa köyhyydestä ja sairauksista päästään eroon ja jossa yhteisö on tietoinen perusoikeuksistaan, hyvästä hallinnosta ja oikeudesta tiedonsaantiin, muun muassa julkisten varojen seuraamisprosessiin..

Äetsän seudun kehitysmaaseuran kummilapsipäivä Sastamalassa syyskuussa 2014. Kummilapsihanke alkoi vuonna 2008 ulkoministeriön hanketuella. Silloin avustettavia tyttöjä oli 21 ja kahdeksalle saatiin kummiperhe. Nyt kummilapsia (mukana myös muutama poika) on 50 ja kummeja yli 80. Vaikka varsinainen koulutusprojekti loppuu tämän vuoden (2014) lopussa, kummitoiminta jatkuu ja voi hyvin.

Julkisten varojen seuranta PETS (Public Expenditure Tracking). Venance Mlally kertoi tästä systeemistä. PETS voi tarkoittaa käytössä olevaa systeemiä (system) tai erillisenä toteutettavaa selvitystä (survey) Seurantaa varten muodostetaan kylän tai kaupunginosan PETS-komitea, jossa keskustellaan verokertymistä ja julkisten varojen käytöstä.
PETS-selvityksen tarkoituksena on mitata minkä verran julkista rahaa tulee kullekin julkisen talouden kuhunkin palveluyksikköön valtion kassasta, ja mihin raha on tarkoitettu.  Valtiolta lähtenyttä summaa verrataan siihen, minkä verran rahaa tulee valtion kassasta kuhunkin palveluyksikköön ja mihin käyttöön raha on tarkoitettu. Kun verrataan siihen, kuinka paljon palveluyksiköt lopulta saavat, voidaan arvioida, kuinka paljon rahaa on kadonnut matkalla eli vuotanut. Venance Mlally kertoo yksityiskohtaisesti PETS-prosessin kulun.

Uhusiano-seminaari Laajasalossa Helsingissä pidettiin Laajasalon opistolla Helsingissä 27. syyskuuta 2014. Seminaariohjelman aiheista on edellä esitelty suurin osa, mutta vielä puuttuu Timo Niemenmaan esitys Nuori Tansaniassa – nuori Suomessa.

Nuori Tansaniassa, nuori Suomessa – samanlaisia vai erilaisia? Timo Niemimaa vertaa Sasatamalassa Vammalan lukiossa ja Morogorossa  Kilakala Secondary Schoolin ja Kigurunyemben Secondary Schoolin oppilaiden kirjoittamia vapaamuotoisia esseitä siitä, mitä nuori pitää tärkeänä elämässään ja millainen on paras mahdollinen tulevaisuus noin kymmenen vuoden kuluttua. Esseistä on laadittu mielenkiintoinen pylväsdiagrammi. Se on tarkoitettu koulujen globaalikasvatusmateriaaliksi. Lukion maantieteen kurssilla Vammalan lukiossa tehtiin myös aluetutkimus Tansaniasta ja englanninkurssilla vertailtiin Suomen ja Tansanian historiaa noin 50 vuoden ajalta. Tulokset ja tuotokset ovat nähtävissä Vammalan lukion nettisivuilla www.biogeoworld.wordpress.com

Mlandizin lapset: miten nainen pikkukaupungissa pääsee alkuun? Ja eteenpäin? Traute Stude kertoo omasta projektistaan, joka on edennyt lastentarhasta vuonna 2010 esikouluun vuonna 2012. Projekti on ollut Traute Studen ja hänen ystävänsä Felisterin määrätietoisen näkemyksen ja tarmon ilmentymä. Projekti on saanut tukea hyväntekeväisyysjärjestö Agoran konserteista. Niiden tulot tulivat suoraan Mlandizin lapsien esikoululle. Vuonna 2014 tarhassa oli lapsia noin 50, heistä 17 esikoulussa. Tarha toimii omillaan, 4-5 opettajaa saa pientä, säännöllistä palkkaa perheensä elatukseen.

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 2/2014 (PDF).