Uhusiano-tiedote 2/2016
Uusimmassa tiedotteessa on kerättynä kaikki Uhusianon seminaarin puhujien esitykset artikkeleiksi toimitettuina. Seminaari pidettiin Sastamalan Vuorihotelissa syyskuun alussa 2016. Seminaarin puhujien esitykset käsittelivät Uhusianon historiaa kehitysyhteistyön saralla.
Uhusianon puheenjohtaja Heli Pimenoff toivotti vuosien varrella tutuiksi tulleet, kehitysyhteistyöveteraanit ja muut asiasta kiinnostuneet sekä ruohonjuuritason kehitysyhteistyön pioneerit, Reijo Salosen ja Jorma Reinimaan tervetulleiksi Uhusianon joka vuotiseen seminaariin.
Seminaariväellä oli ilo kuunnella professori Marja-Liisa Swantzin muistelua esimerkiksi 1961 Dar es Salaamin stadionilla juhlitusta itsenäistymisjuhlasta. Hän kritisoi voimakkaasti evaluaatioita. Osallistuva, yhdessä tehty arviointi on oikeaa, ei ulkopuolisten.
Elina Puhto selvitteli Uhusianon vaiheita, kuinka alkujaan kattojärjestönä toiminut järjestö muuttui yhteysjärjestöksi.
Kari Karanko ja Ilari Rantakari toimivat Tansanian Suomen-suurlähettiläinä 1980-1990-luvulla. He olivat vaikuttajia, neuvonantajia ja isäntiä suomalaisille kansalaisjärjestöjen toimijoille ja keltanokille. Kari Karanko korosti puheessaan, että 1980-luvulla voimakkaasti liikkeelle lähtenyt kansalaisjärjestötyö ei ollut uusi ilmiö: työn olivat aloittaneet lähetysjärjestöt, lähetyslääkärit ja opettajat. Ilari Rantakari vuorostaan kiitti mahdollisuudesta kommentoida muiden puhujien näkemyksiä ja sanoi että erilaiset motiivit on saatava tuoda esiin.
Jorma Reinimaan kertomus alkoi yli 40 vuotta sitten. Sodan jälkeisistä työleireistä, jotka toimivat myöhemmin Viitakiven tuen toiminnan innoittajina kehitysyhteistyössä Afrikassa.
Ulla Lahtinen, Åbo Akademista/ Vaasan kehitysmaaseurasta kertoi että he ovat ylpeitä projekteistaan. Åbo Akademissa on väitellyt 11 tohtoria. Useimmat heistä ovat nyt yliopistojen lehtoreita ja apulaisprofessoreita, opettajakoulutuslaitosten johtajia, ministeriöiden virkamiehiä ja eksperttejä.
Harri Kivelä kysyi, osaako Vaasan kehitysmaaseura kriittisesti analysoida 25-vuotisen työnsä tuloksia. Hän esitteli kehitysmaaseuran toimintaa päättelyn pohjaksi.
”Hyvä koulutus avaa mahdollisuuksia” Helsingin saksalainen seurakunta ryhtyi tukemaan orpotyttöjen koulutusta, German Congregation girls in Dar es Salaam. Projektin koordinaattori Dar es Salaamissa on vararehtori Amos Mgongolwa ja Helsingissä hallinnosta ja yhteydenpidosta vastaava Traute Stude.
Kansalaisjärjestöillä ja Kepalla on haasteita, kun tuntuu että yhteistyökumppanuus virallisen tahon kanssa on ohentunut eli järjestöjen rooli tuntuu kaventuneen, totesi Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.
In memoriam – Kaarlo Koskimies, Vaasan kehitysmaaseuran perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja on poissa. ”Muistamme hänet aitona vanhan ajan humanistina, innoittajana ja laajakatseisena näkijänä – unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.”
Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 2/2016 (PDF).