Iisalmen Nuoriso Tuki 1974, Iisalmen Kehypaja 1987, Uhusianossa 1987
Iisalmen Kehypaja on toiminut vuodesta 1987, se on Suomen vanhimpia työpajoja. Sen nimi on nykyisin Iisalmen Nuorten Työpaja. Sen toiminta koostuu nuorten työllistymistä edistävistä palveluista ja tuotannosta sekä starttivalmennuksesta. Työpajan palvelukokonaisuuteen kuuluvat etsivä nuorisotyö ja tuetun asumisen palvelut.
Vuosina 1989–1996 Iisalmen Nuorison Tuella/Iisalmen Kehypajalla oli Tansaniassa Tushikamanen koulutuskeskus-projekti.
Toimittaja Riitta Vainio kirjoitti 4.6.2000 Helsingin Sanomissa Iisalmen Kehypajasta, myös vaiheista ennen vuotta 2000:
”–Iisalmen Nuorison tuki osallistui Expo 2000-maailmannäyttelyyn Hannoverissa. Iisalmen työllisyys – kehitysyhteistyö palkitaan Hannoverin Expo 2000-maailmannäyttelyssä kesäkuun puolivälissä onnistuneesta syrjäytymisen ehkäisystä. Iisalmelaiset saavat tunnustuksen YK:n tavoitteita toteuttavan tulevaisuuden työllistämistavasta.
Iisalmen Kehy-toiminta on onnistunut lyömään kolme kärpästä yhdellä iskulla: se on palkannut syrjäytymisvaarassa olleita työttömiä kunnostamaan kierrätystavaraa. Kunnostettu tavara viedään kehitysapuna Tansaniaan.
Tansaniaan on rakennettu yhteistyönä myös kaksi ammattikoulua ja suojeltu ympäristöä. seuraavaksi maassa alkaa naisyrittäjäkoulutus.
Pajat työllistävät Iisalmessa, Sonkajärvellä ja Vieremällä yhteensä v alituisesti noin 90 ja kaikkiaan noin 120 työntekijää. Työtekijät ovat Suomesta ja Tansaniasta.
Kehy-pajoja pyörittää Iisalmen Nuorison Tuki ry. Yhdisty aloitti linkkinä 1974 nuorten ja viranomaisten välillä. Vuonna 1987 työttömyys alkoi kasvaa Iisalmessa. Sanaan aikaan eräät yhdistyksen jäsenet kiinnostuivat kehitysyhteistyöstä. ”Ajattelimme että voimme yhdistää kaksi asiaa, tehdä kehitysyhteistyötä ja ehkäistä työttömyyttä ja purkaa sen seurauksia”, muistelee Kehy-pajatoimintaa johtava Hannele Tams.
Sitten perustettiin kierrätyskeskus ja kunnostetut tavarat annettiin eri järjestöille kehitysyhteistyökohteisiin.
Oma yhteistyökumppani Tansaniasta päätettiin hankkia vuonna 1989. Tuolloin löytyivät Raija ja Reijo Salonen. He olivat pitäneet Tansaniassa pitkään köyhien lasten kotikoulua. Koulun kasvatit kouluttautuivat polkupyörän korjaajaksi ja puusepiksi. He saivat opetusta myös Kehy-pajoilla.
”Työssämme on kaksi teoriaa: lonkausteoria, joka tarkoittaa, että asiat lonksahtavat oikein paikoillleen. Toinen osa on jonglööriteoria, joka merkitsee, että jokainen on elämässään jossakin asiassa taitava jonglööri.”
”Perusperiaatteisiin kuuluu myös se, ettei ole raja-aitoja ihmisten välillä. Pajojen ikähaitari on 14-75 vuotta, on vapaaehtoisia, työllistettäviä, työharjoittelijoita, projektilaisia ja pajan palkkaamia, suomalaisia ja tansanialaisia.”
Tushikamane-koulutuskekuksen tulevat opettajat opiskelivat ammatin Suomessa. Vuosina 1989–1990 parikymmentä tansanialaisnuorten opiskeli muun muassa puusepiksi, mekaanikoiksi, ompelijoiksi ja rakentajiksi. Porin kehitysmaakaupan julkaisema lehti Ystäviksi – Tushikamne kertoo näistä nuorista. Opiskeluajan päätyttyä heti palasivat Tansaniaan ja opettivat Tushikamane-koulutuskeskuksessa.
Iisalmen Nuorison Tuki/ Iisalmen Kehypajn projekteja
- toiminta muun muassa nuorten työllistämistä edistävän tuotannon järjestämistä ja starttivalmiuksien kouluttaminen, etsivä nuorisotyö
- 1989–1996 Tushikamane Center-ammattikoulutuskeskus Morogorossa
Nettisivu löytyy osoitteesta Iisalmen Nuorison Tuki, Iisalmi.
—Elina Puhto