Swahili–Suomi–Swahili -sanakirja

Swahili–suomi–swahili -sanakirjasta on valmistunut toinen painos. Kirjan voi hankkia suurimmista kirjakaupoista tai Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta, joka on sanakirjan kustantaja. SKS:n myymälä sijaitsee osoitteessa Mariankatu 3, Helsinki.

Uhusianolla ja sen jäsenjärjestöillä on ollut projekteja Tansaniassa Morogoron seuduilla vuodesta 1991 alkaen. Tärkein työväline projektissa on kieli, tärkeämpi kuin tarvikkeet ja rahat. Ilman kieltä ei synny yhteisymmärrystä. Projektikylissä ei yleensä ole montakaan englantia puhuvaa kyläläistä.

Useat Äetsän seudun kehitysmaaseuran projektilaiset opettelivat swahilia, jotta työtä voitiin tehdä. Vuosina 1996–1997 Äetsän kansalaisopistossa järjestettiin swahilin kurssi, jonka osanottajista lähes kaikki olivat Uhusianon jäsenjärjestöistä. Opettajina olivat Elina Puhto ja Simon Kitururu. Kurssilaisten yksi puheenaihe oli, mitä sanakirjaa on helpoin käyttää vai tarvitseeko tieto etsiä kahden tai kolmen kielen kautta..

Kesäkuun puolivälissä vuonna 1997 Uhusianon hallitus piti kesäkokousta. Keskustelujen lomassa joku tokaisi: ”Tehdään sanakirja!” ”Emme osaa, mutta minä tiedän kuka osaa”, sanoi Elina Puhto. Ilman sen erityisempiä päätöksiä, mutta uhusianolaisten innostus tukenaan Elina Puhto etsi käsiinsä Marjukka Pajusen (o.s. Pesari), joka sinäkin vuonna opetti Helsingin kesäyliopistossa swahilia. ”Teetkö sanakirjan, jos Uhusiano hankkii rahat?”, kysyi Elina Puhto. ”Ohoh, etpä paljoa ehdotakaan”, oli Marjukka Pajusen vastaus.

Näiden alkutapahtumien jälkeen sanakirja-asia asettui raiteille. Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen professori Hurskaisen ja Uhusianon välillä tehtiin sopimus laitoksella kerätyn  swahili-korpuksen käyttämisestä sanakirjan toimitustyön perustana. Uhusiano sitoutui hankkimaan rahoituksen työlle ja hoitamaan käytännön asiat. Toimittajat, joita oli neljä, ovat Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen kasvatteja.

Uhusiano sai avustusta ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston tiedotustuen määrärahoista kolmena vuonna yhteensä  420 000 markkaa. Lisäksi opetusministeriö myönsi 50 000 markan tuen.

Professori Hurskainen mainitsi Uhusiano-tiedotteen haastattelussa vuonna 2000, että Swahili–Suomi–Swahili -sanakirja on tehty tiettävästi uraauurtavalla menetelmällä eli perustana on todellinen kieli ja kielenkäyttö: sanat on otettu niiden esiintymistiheyden perusteella. Tähän swahili-korpus ja sen apuohjelmat ovat antaneet mahdollisuuden.

Sanakirjasta päätettiin tehdä 10 000 hakusanan laajuinen.

Korpus – mikä se on

Swahili-korpusta alettiin kerätä vuonna 1989 Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen ja Dar es Salaamin yliopiston swahili-instituutin yhteistyönä. Tavoitteena oli koota kieltä alueilta, joilla ihmiset puhuvat sitä äidinkielenään. Tällaisia alueita ovat rannikon edustalla olevat saaret ja rannikkokaista Dar es Salaamista etelään Mosambikin rajalle ja myös Dar es Salaamista pohjoiseen Kenian suuntaan.

Korpuksessa on kertomuksia, satuja, tarinoita, muisteluksia, erilaisia keskusteluja ja etymologioita. Litteroidut äänitteet ovat atk-muodossa.

Kirjoitettua materiaalia korpuksessa on mukana pari sanakirjaa, Raamatun käännös ja Koraanin käännös ja noin neljäkymmentä kirjaa proosatekstiä. Myös sanomalehtitekstejä on paljon. Niitä saadaan nykyisin myös internetistä, jopa päivittäin. Kirjoja skannataan varsinkin sellaisilta aloilta, joiden edustus korpuksessa ei ole riittävä.

Atk-korpuksen idea on, että sen käyttö on mahdollista verkon kautta. Korpus sijaitsee Helsingin yliopiston palvelimella.

Swahilin alue

Swahilia  puhuu tai ymmärtää noin 80 miljoonaa ihmistä. Professori M.M. Mulokozin sanakirjan julkistamistilaisuudessa pitämän esitelmän mukaan Afrikassa näitä swahilimaita ovat Kongon demokraattinen tasavalta (15 miljoonaa), Burundi (2 miljoonaa), Kenia (20 miljoonaa), Ruanda (2 miljoonaa), Tansania (32 miljoonaa), Uganda (8 miljoonaa).

Muissa maissa on miljoona swahilin puhujaa tai ymmärtäjää. Näitä maita ovat Somalia, Mosambik, Malawi, Sambia, Zimbabwe, Komorit, Etelä-Afrikka, Oman, Jemen, Saudi-Arabia, Intia, Yhdistyneet kuningaskunnat, Yhdysvallat ja Madagaskar.

Vaikka swahili ei ole valtakieli kaikissa näissä maissa, se on jo alueellisestikin katsottuna Itä-Afrikan lingva franca, yleiskieli.

Swahilin kielestä

Uhusiano-tiedotteen numerossa 1/2000 Lotta Harjula selvitti lyhyesti  swahilin kielen luonnetta. Siinä mielessä swahili on suomen kanssa samantyyppinen, että sanat rakentuvat monista eri osista, kun esim. englannissa sanat ovat melkein sinällään ja päätteitä on hyvin vähän, monikon pääte ja joitakin muita. Swahilissa saattaa olla pitkä ketju niin sanottuja morfeemeja eli sanan osia, joka ilmaisevat  esimerkiksi verbeissä tekijää ja aikamuotoa. Niinpä myös objekti ja relatiivi (joka-lause suomessa) on swahilissa yksi tavu.

Toinen merkittävä piirre on se, että substantiivit jaetaan nominiluokkiin, joita on kuusitoista. Monissa eurooppalaisissa kielissä substantiivit on jaoteltu sukuihin, feminiini, maskuliini, neutri. Swahilissa nominiluokkiin jakaminen tapahtuu osittain sanan merkityksen perusteella, niin että ihmiseen viittaavat sanat kuuluvat enimmäkseen samaan nominiluokkaan. Toisaalta on paljon sanoja, joista ei merkityksen perusteella voi tietää, mihin luokaan ne kuuluvat. Jokaisen nominin eteen tulee prefiksi, etuliite, joka ilmaisee nominiluokan. Kun kuulee sanan, tietää periaatteessa mihin luokkaan sana kuuluu ja miten se taipuu. Substantiiviin liittyvät adjektiivit ja pronominit ja verbit saavat juuri sille  nominiluokalle kuuluvat etuliitteet.

Swahili on looginen palapeli, siinä on todella vähän poikkeuksia. Kun kieliopin omaksuu, niin sen jälkeen tarvitsee vain laskea, että tämä plus tämä on yhtä kuin oikea muoto.

Sanakirjan toimittajat

Sanakirjan toimittajia oli neljä. Kaikille heille on ominaista lapsuudesta peräisin oleva afrikkalaisen kulttuurin tuntemus. Kaikki painiskelivat ajankäytön kanssa, omat opinnot ja tutkimustyö ja arkipäivän huolet oli sovitettava sanakirjan toimitustyön kanssa. Uhusianolle oli ensiarvoisen tärkeää, että kaikki toimittajat tekivät kompromissin sanakirjan hyväksi.

Marjukka Pajunen tutustui jo lapsena kotikaupungissaan Afrikan kulttuuriin naapurissa asuvan lähetyssihteerin pitämässä Afrikka-kerhossa. Koulun jälkeen hän hakeutui vuoden kestävään Tansania-projektiin. Sen päätyttyä, mm. viestintäopintojen jälkeen, hän ryhtyi opiskelemaan Afrikan-tutkimusta. Hän oli myös swahilin vt. lehtorina Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien  laitoksella parin vuoden ajan.

Riikka Halme on syntynyt Angolassa, kwanyama on hänen lapsuutensa kieli. Yliopistossa hän on opiskellut Afrikan-tutkimusta ja valmistelee tutkimusta kwanyamasta, joka on lounaisafrikkalainen bantukieli, samaa kieliperhettä kuin swahilikin.

Anu Abdullah (o.s. Luukkonen) ajautui, omien sanojensa mukaan Afrikka-kiinnostuksensa takia opiskelemaan arabiaa ja sen jälkeen Afrikan-tutkimusta. Hänen miehensä on Sansibarin tansanialainen. Heidän kotikielensä on swahili.

Lotta Harjula on muuttanut nelivuotiaana perheensä mukana Keniaan. Siellä hän oppi puhumaan swahilia. Kynnys opiskelualan valitsemiseen oli matala, samoin kieliharjoittelu ja kenttätyö sujuvat helposti.

Toimittajat kiteyttivät tiiminsä seuraavasti: yksi tuntee arabiaa, yhdellä on kielitieteellistä koulutusta, yksi osaa tietokoneet ja yksi on organisaattori. Hauska tiimi. 

Sanakirja lyhyesti

Korpuksesta on poimittu 10 000 käytetyintä perussanaa, jotka on analysoitu tietokoneohjelmilla. Johdokset lisäävät  hakusanojen lukumäärää ja esimerkkilauseet valaisevat sanan tai sanonnan käyttöyhteyttä. Myös esimerkit on poimittu korpuksesta. Kirjan laajuus on noin 400 sivua.

Sanakirjan grafiikan on luonut tansanialainen graafikko Katti Ka-Batembo.

Julkistamistilaisuus

Ensimmäinen Swahili–Suomi–Swahili -sanakirja julkaistiin ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston järjestämän Afrikka 2002 –tapahtuman yhteydessä huhtikuun 20. päivänä  2002. Sanakirjan on kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Uhusiano on erittäin iloinen, että se sai näin arvovaltaisen ja tunnustetun kustantajan.

Sanakirjan julkistamista viivytettiin jonkin verran, jotta saataisiin paras mahdollinen julkisuus. Sanakirjapäivänä oli ensin swahili-seminaari, jossa alustuksen pitivät professori Arvi Hurskainen ja dosentti Raimo Harjula. Tansaniasta oli kutsuttu swahili-instituutin johtaja professori M. M. Mulokozi. Hän viipyi Suomessa viikon verran, jona aikana hän piti vierailijaluennon yliopistolla.

Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen ja Dar es Salaamin yliopiston swahili-instituutin välinen yhteistyö syntyi uudelleen  professori Arvi Hurskaisen ja M.M. Mulokozin välisissä keskusteluissa ja neuvotteluissa.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannusjohtaja Päivi Vallisaari puhui lyhyesti kustantajan osuudesta. Sanakirjojen kustantaminen on ollut Seuran kustannusohjelmassa jo 1800-luvun puolelta.

Seminaarin aikana esiintyi Arnold Chiwalalan ja Topi Korhosen duo. Illan päätti Arnold Chiwalalan suunnittelema ja ohjaama ngoma Njia panda (Tiet risteävät). Esitys on osa hänen Sibelius Akatemiassa valmistelemaansa musiikin väitöskirjaa.

Swahili-sanakirjan julkaiseminen noteerattiin tiedotusvälineissä hyvin. Suomen Kuvalehdessä oli toimittajien ja professori Hurskaisen haastattelu,

Yliopisto-lehdessä Riikka Halmeen ja Lotta Harjulan haastattelu,

radion Ylen Ykkösen päivän peilissä Hannu Reime haastatteli Lotta Harjulaa, Pohjalaisessa ja Lähetyslehdessä oli artikkeli, Aamulehdessä arviointi sanakirjasta, Helsingin sanomien uutisen kuvituksena oli Katti Ka-Batembon grafiikkaa.

Uhusiano arvostaa suuresti jokaista luennoitsijaa ja esiintyjää sekä yleisöä, samoin kuin kaikkia vapaaehtoisia, jotka avustivat julkaisemispäivän valmisteluissa. Valmisteluissa oli aika omintakeisia piirteitä: tarvittiin neljä paalia heinää ja neljä tukevaa koivupölkkyä Njia pandan lavastuksiin.

Swahili–suomi–swahili -sanakirjasta on valmistunut toinen painos. Kirjan voi hankkia suurimmista kirjakaupoista tai Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta, joka on sanakirjan kustantaja.

SKS:n yhteystiedot:

Puhelin +358 9 1312 3216
Faksi +358 9 1312 3218
Sähköposti kirjamyynti (at) finlit.fi
Seuran www-sivut www.finlit.fi

Osoite: Hallituskatu 1, 00170 Helsinki, Finland (Suomi)
Käynti Seuran kirjakauppaan on Mariankadun puolelta.