Sotiminen ei päättynyt toiseen maailmansotaan. Niiden tuloksena syntyi uusia itsenäisiä valtioita, monet niistä Afrikkaan.
Intia
Vuonna 1599 englantilaiset suurliikemiehet perustivat Itä-Intian kauppakomppanian hoitamaan Kaukoidän kaupankäyntiä. Se perusti kauppa-asemat Kulkutaan (Kolkata), Bombayhin (Mumbai) ja Madrasiin. 1800-luvun alkupuolella koko Intia oli käytännössä brittien hallussa. Intialaiset sotilaat alkoivat kapinan (sepoy-kapina) brittejä vastaan vuonna 1857. Kapina kukistettiin raa’asti ja kauppakomppanian oikeudet Intiassa siirrettiin Britannian kruunulle. Intian kongressipuolue, jonka johdossa oli Mohandas (Mathatma) Gandhi valitsi väkivallattoman vastarinnan ja kansalaistottelemattomuuden. Intian muslimiväestö tavoitteli itsenäistä muslimivaltiota, mitä kongressipuolue ei hyväksynyt.
Intia itsenäistyi vuonna 1947 ja maa jaettiin kahtia: Hinduenemmistöiseen Intiaan ja muslimien Pakistaniin. Siitä seurasi valtavat väestönsiirrot, kun yli kymmenen miljoonaa ihmistä vaihtoi Bengalin alueelle. Sekin jaettiin kahtia uskonnollisten rajojen mukaan. Intia itäpuolelle muodostettiin Itä-Pakistan, joka vuonna 1971 julistettiin Bangladeshin valtioksi. Intian länsipuolelle Länsi-Pakistan, josta tuli Pakistan Bangladeshin itsenäistymisen jälkeen.
Korean sota 1950–1953
Korean sota käytiin vuosina 1950–1953. Japani oli hävinnyt toisen maailmansodan, sen lopussa Neuvostoliitto miehitti Korean niemimaan pohjoisosan ja Yhdysvallat eteläosan. Pohjoisen nimeksi tuli Korean demokraattinen kansantasavalta ja etelästä Korean tasavalta. Rauha ei ollut vakaa, vuonna 1950 rajaselkkauksen jälkeen Pohjois-Vietnamin armeija hyökkäsi etelään. Yhdysvaltain väliintulo Neuvostoliiton boikotoiman YK:n suojissa pelasti Etelä-Korean. Kiinan väliin tulo pelasti Pohjois-Korean. Maiden rajana on aselepolinjaksi sovittu 38. leveyspiiri. Maiden välillä ei ole solmittu rauhansopimusta.
Vietnamin sota 1964–1975
Vietnamin sota alkoi 1964 ja kesti vuoteen 1975. Se oli sosialistisen maailman ja länsimaiden, erityisesti Yhdysvaltojen välinen taistelu. Se oli myös ensimmäinen televisiosota, päivittäin sodan vaiheita ja kauheuksia esitettiin televisiossa ympäri maailman. Amerikkalaiset B52-pommittajat tuhosivat laajasti Etelä-Vietnamin maaseutua ja Pohjois-Vietnamin kaupunkeja, Agent Orange-kasvimyrkyn vaikutukseen ihmisiin ja kasvillisuuteen. Etelä-Vietnamin kansalinen vapautusrintama sai tukea Pohjois-Vietnamista. Sota levisi myös Laosiin ja Kambodsaan. Sota päättyi kun FNL valtasi Etelä-Vietnamin Saigonin 1975.
Vietnamin sotaa sanotaan myös toiseksi Indokiinan sodaksi.
—Lähteenä yllä olevissa Kimmo Kiljunen, Maailman liput ja historia, 2. p., Hki 2014, Otavan suuri maailmanhistoria ja omat tiedot.