Uhusiano ry:n -tiedotelehtiä

 

• Uhusiano-tiedote 1/2019 (PDF)

Pääkirjoitus: Vilma Pimenoff,  Jatketaan yhdessä! Uhusianon uusi, syksyllä 2018 valittu puheenjohtaja Vilma Pimenoff tuo uutta iloa Uhusianon toimintaan. Yhdistyksen lopettamisen partaalta uudet ja tuoreemmat ajatukset saavat eloa toimintaan. Toteutettava uusi idea on nuorten valokuvien avulla toteutettava projekti, jossa kuvaajina ovat nuoret, jotka osallistuvat projektiin. He selvittävät valokuvin heille tärkeitä asioita, jotka sisältävät projektin aiheen eli ajatuksen ja kehityksen idean sekä mahdollisuudet vaikuttaa tai suhtautua uudella tavalla asioihin.

Heli Pimenoff, Kummilapsitoiminnan taustaa ja periaatteita: Äetsän kehitysmaaseuran monen vuosikymmenen aikaiset projektit ovat olleet terveyshoitoon suuntautuneita. Vuonna 2008 alkoi Weetun ja Äetsän kehitysmaaseuran kummilapsihankkeena ‘Say yes to girls’ education’.  Kummitoiminta jatkui vapaaehtoisvoimin ja vastuut jaettiin Äetsän ja luotettavan tansanialaisen järjestön kesken. Kummassakin maassa on kummikoordinaattorit. Kummilasten valinnan kriteerinä ovat köyhyyden ja orpouden lisäksi lasten lahjakkuus ja oppimismotivaatio. Tansaniassa toiminta muotoutui myös kylien ja opetuksen kohentamisprojektiksi  eli rakennettiin kaivoja, saniteettitiloja, hankitiin opetusmateriaaleja, aloitettiin kouluruokailua, korjattiin koulurakennuksia, käynnistettiin oppilaiden terveysklubeja, 4H-toimintaa ja rahoitettiin opettajien jatkokoulutuskursseja.

Tälle pohjalle on suunniteltu Äetsän, Weetun ja Mwyaoden ja Uhusianon uusi yhteinen, vapaaehtoisvoimin toimiva projekti. Sen periaatteet ovat samat kuin Äestän kehitysmaaseuranaikaisessa projektissa. Tansanialaiset nuoret esitelevät projektin vetäjien pohjustusten jälkeen  käsityksiään ja ymmärtämystään ympäröivästä maailmasta itse ottamiensa valokuvien kautta. Photo voice-menetelmää on käytetty melko vähän suomalaisissa projekteissa. Se sopii hyvin tällaiseen  projektitoimintaan.

Ville Pimenoff, Kummiterveiset Morogorosta: Ville Pimenoff, Äetsän kummitoiminnan uusi koordinaattori, kertoo kokemuksistaan Photo voice -menetelmällä toteutetusta projektista. Vuoden 2018-2019 joulu- ja tammikuussa toteutettiin Photo voice -menetelmän pilottiprojekti Tansanian Morogorossa tansanialaisten nuorten kanssa. Projektin vetäjinä olivat sisarukset Vilma ja Ville Pimeneoff, aktiivisesti mukana olivat myös tansanialaiset kumppanijärjestöt Weetu ja Mwyadeo koordinaattoreineen ja Äestän kehitysmaaseuran kummilapsitoiminnan kokeneet tekijät.

Pilottiprojektin vaiheista ja toteuttamisesta saa hyvän kuvan Uhusiano-tiedotteen jutussa julkaistuista monista valokuvista. Ne ovat Vilma ja Ville Pimenoffin ottamia. Artikkelin teksti on Ville Pimenoffin.

Fingo ry – uusi kattojärjestö: Marraskuussa 2019 syntyi uusi kansalaisjärjestöjen kattojärjestö, kun Kepa ja Kehys yhdistyivät ja muodostivat uuden, yhteisen kattojärjestön. Uuden järjstön nimeksi tuli nimikilpailun voittanut ehdotus Fingo ry. Fingoon kuuluu 300 suomalaista järjestöä, jotka toimivat kehitysyhteistyön, kestävän kehityksen ja globaalikasvatuksen periaattein, kukin järjestö ohjelmansa mukaan. Fingon visio on globaali oikeudenmukainen ja kestävä maailma, jossa ihmisoikeuden toteutuvat.

Marraskuun 11. päivänä 2018 oli Fingon ensimmäinen syyskokous, jossa oli tervehdyksen toi muiden muassa silloinen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen. Fingon puheenjohtaja Ann Selin kirjoitti jo ennen vuosikokousta , että hän pitää Fingoa merkittävänä yhteiskunnallisena vaikuttajana: ‘Kehyksen ja Kepan voimien yhdistäminen takaa sen, että järjestö on aikaisempaa vahvempi vaikuttaja, järjestön palvelujen tarjoajana ja yhteistyökumppani yli sektorirajojen. Kehys ja Kepa toimivat Fingosssa entisten teemojensa mukaisesti. Kummankin toimintaa ennen Fingon syntymistä selvitetään omissa artikkelissaan. Fingon kulttuuriohjelmassa on Maailma kylässä -festivaalin vuosittainen toteuttaminen yhteistyössä järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa.

— Fingo ry:n nettisuilta toim. Elina Puhto

Kehys ry:n vaiheet ennen Fingoa: Euroopan komissio tarkasti 2000-luvun alussa kehitysyhteistyöjärjestöjen toimintaa. Mukana arvioinnissa oli myös eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Concordin edeltäjä, jota Suomessa edusti EU-yhteistyötoimikunta. Se linjasi, että kansallisten tahojen pitää toimia itsenäisinä, joten mukana ollut Kehys rekisteröitiin yhdistykseksi. Se toimi aluksi itsenäisenä Kepan siipien alla.

Kehys kampanjoi aktiivisesti osallistumalla EU:n työryhmiin. Yhtenä piirteenä Kehyksen toiminnassa on ollut kansainvälinen, sektorit ylittävä yhteistyö. Monipuolisimman ja parhaan kuvan Kehyksen toiminnasta saa tutustumalla artikkelin lopussa oleviin  blogiteksteihin. Tasot joiden kanssa Kehys toimii yhteistyössä, ovat Suomen ulkoministeriö, OECD, Euroopan parlamentti ja tärkeät osa-alueet vaikuttamistyö, järjestöjen tukeminen ja kestävä kehitys.

Kehys ja Kepa alkoivat rakentaa uutta yhteistä asiantuntija-, yhteistyö- ja kattojärjestöä. Se toteutui vuoden 2018 loppupuolella Fingon ensimmäisessä vuosikokouksessa.

— Fingo ry:n nettisivuilta toim. Elina Puhto

Kepan vaiheet ennen Fingoa: Kepa perustettiin Helsingissä maaliskuussa 1985. Perustavaan kokoukseen osallistui 56 järjestöä vastaamaan monenlaisiin kehitysyhteistyön tarpeisiin. Kehitysyhteistyön muotoutumisessa oli vahvana vaikuttamassa prosenttiliike ja käsitys kolmannen maailman olemassa olosta.

Alkuvuosina Kepan toiminta oli pääasiallisesti kehitysjoukkotoiminta. Ensimmäiset lähetettiin Sambiaa vuonna 1987. Joukkojen idea oli tarjota kehittyvien maiden tarpeisiin koulutettuja kehitysyhteistyöntekijöitä asiantuntija-apua edullisemmin.  Kehitysjoukot lopetettiin vähitellen vuoteen 1998 mennessä ja korvattiin laajalla kumppanuusohjelmalla, joka perustui yhteistyöhön paikallisten järjestöjen kanssa.

Kepa perusti Helsinkiin pienen kirjaston ja alkoi julkaista Kumppani-lehteä, josta myöhemmin tuli Maailman kuvalehti.

Keskeisiä teemoja 2000-luvulla olivat muun muassa globaali demokratia, kauppapolitiikan oikeudenmukaisuus, ruokaturvallisuus, ylipäätään agenda 2030:n periaatteet. Kepa toimi yhteystoimistona tai maatoimistona useassa maassa, muun muassa Tansaniassa.
Vuonna 2015 Suomen hallituksen rahoitusleikkaukset pakottivat Kepan  43%:n leikkauksiin ja vähentämään yt-neuvotteluissa 33 työpaikkaa. Vuonna 2016 alettiin uuden toimintaohjelman suunnittelu, jonka tarkoituksen oli luoda joustavampi ja pienentyneet resurssit hyvin käyttävä järjestö.

Syyskokouksessa 2017 Kepan jäsenistö päätti, että Kehys ja Kepa alkavat uuden yhtyeistyö- ja kattojärjestön rakentamisen. Yhteistyö vahvistettiin ylimääräisessä vuosikokouksessa. Uuden Fingo-järjestön ensimmäinen vuosikokous pidettiin marraskuussa 2018.

— Toim. Elina Puhto Fingon nettisivuilta.

Jorma Reinimaa,  Sisar Alexandra. Tansanialaisen nunnan elämää 1980- ja 1990-luvuilla: Jorma Reinimaa kertoo sisar Alexandrasta, Morogorossa sijaitsevan Mgolelen luostarin sisaresta sekä kokemuksista ja keskusteluista hänen kanssaan pitkillä maaseutumatkoilla. Sisar Alexandra oli Jorma Reinimaan oppaana ja neuvojana monilla Viittakiven työleirimatkoilla ja työleirien valmisteluissa. Vaikka keskustelijoiden yhteinen kielitaito oli aika vähäistä, matkoilla syntyi monipuolinen kuva tansanialaisen nunnan elämästä ja ajatuksista.

Uhusiano-tiedote 1/2019, summary of articles, in English

Editorial: Vilma Pimenoff: Let’s continue together! In the autumn meeting of 2018 Vilma Pimenoff was elected as the chairperson of Uhusiano. This brought new light into the activities of the organization which was about to end its work. Fresh ideas brought life into operations. The idea was new: young photographers, Tanzanians, will carry out a project involving new photographical methods. The photos reflect topics that are important to these young people. The photos include the essential thoughts of the participants, both their ideas of development and the possibilities to influence development or to approach the topic in new ways.

Heli Pimenoff: Background and principles of the Tanzanian godchild activities: The NGO Äetsän kehitysmaaseura carried out health projects in Tanzania for decades . In the year 2008 two NGOs, Weetu and Äetsän kehitysmaaseura, started the project for godchildren called ‘Say yes to girls’ education’. The activities continued on a voluntary basis. Äetsä and a reliable Tanzanian organization shared the responsibility.Both countries had coordinators for the activities. There were certain criteria for choosing the godchildren.The coordinators chose poor, talented orphans who were motivated to study hard.

The organizations also started other activities in Tanzanian villages and schools. Funds were also used for other purposes: building wells and toilets, providing teaching material and school meals, fixing school buildings, starting health clubs and 4 H activities for pupils andfunding further training for teachers.

The new joint project of Äetsä, Weetu and Mwayadeo is built on this foundation. Its principles are the same as in the previous project of Äetsä. At the beginning of the Photo voice meeting the leaders present the ways of proceeding and then the young Tanzanians present their views and their understanding of the surrounding world by using their photos. The method Photo voice is not often used in Finnish projects. It is very suitable for our projects.

Ville Pimenoff, Greetings from Morogoro: Ville Pimenoff, the new coordinator of Äetsä godchild activities, tells us about Photo voice. December 2018-January 2019 the project arranged a pilot project with young Tanzanians in Morogoro. Vilma Pimenoff and her brother Ville Pimenoff were project leaders.The Tanzanian NGOs Weetu and Mwayadeo coordinators as well as the the experienced leaders of NGO Äetsä godchild activities were the other active participants.

The Uhusiano article containing many pictures give a good overview ot the different phases andthe implementation of the project. Vilma Pimenoff and Ville Pimenoff took the photos and Ville Pimenoff wrote the text.

Fingo ry — a new umbrella organization: The NGOs Kepa and Kehys united in November 2018 creating a new umbrella organization. A competition was arranged in order to find a good name for the new organization.The name Fingo ry. was chosen. Fingo consists of 300 Finnish organizations, which work for development cooperation, sustainable development and global education, each organization having its own program.

The vision of Fingo is a global, fair and sustainable world where human rights are observed.

On November 1, 2018 the first autumn meeting took place, where the Minister of Foreign Trade and Development, Anne-Mari Virolainen, brought her greetings. Before the annual meeting the Fingo chairperson Ann Selin expressed her view saying that sheconsidered Fingo a significant social actor: “The organization uniting the forces of the NGOs Kepa and Kehys ensures that the organization is even stronger than before providing services and acting as a partner in various sectors.”

Kehys and Kepa have their own themes within Fingo. Separate articles describe their activities before the establishment of Fingo. The Fingo cultural program includes the organization of the annual festival The World is a Village in cooperation with other organizations and volunteers.

— Edited from the internet pages of Fingo ry by Elina Puhto

The NGO Kehys ry before the establishment of Fingo: At the beginning this century the European Commission inspected the activities of organizations working for development cooperation. One of the organizations to be evaluated was the predecessor of Concord, the umbrella organization for European
development organizations. This organization was also represented in Finland. The new regulations stated that the national actors had to be independent and as a result Kehys was registered as an organization. Before registering Kehys worked independently under Kepa.

Kehys participated actively in EU work groups. Kehys has worked in international cooperationcrossing sector boarders. Interested readers get the best overview when reading the blog textswhich are attached to the article. Kehys’ partners include The Ministry for Foreign Affairs,OECD, the European Parliament. Kehys aims atinfluencing development, supporting different organizations and sustainable development.

Kehys and Kepa started to build up a new joint umbrella organization for cooperation and for specialists. This new organization was established in the first annual meeting of Fingo in November 2018.

— Edited from the internet pages of Kehys ry by Elina Puhto

The NGO Kepa ry before the establishment of Fingo: In March 1985 the NGO Kepa was established in Helsinki. 85 organizations aiming at working for various causes in development cooperation attended the first meeting to establish Kepa.Development cooperation in Finland was influenced by two factors: the understanding of the existence of the third world as well as the organization prosenttiliike, the one per cent movement. In the 1970s, 1980s and 1990s, prosenttiliike encouraged people to give one per cent of their income for development purposes in developing countries.

At the beginning Kepa involved interested young people. The first group of young people was sent to Zambia in 1987. Kepa wanted to send out development workers well trained in development matters.

This would be cheaper than sending highly educated specialists there. By the year 1988 sending development workers was gradually discontinued. A new partnership system was developed based on cooperation with local organizations.

Kepa established a small library in Helsinki and began to publish the magazin Kumppani, which later became the magazin Maailman kuvalehti. Central themes have been global democracy, fair trade, food security, mainly topics of the 2030 agenda. Kepa had offices in several countries including Tanzania.

In 2015 the Finnish government cut the development cooperation funds which forced Kepa to cut its activities by 43 per cent and to discontinue 33 jobs. In 2016 Kepa started planning a new program in order to become more flexible using the smaller resources well.

In the autumn meeting of 2017 Kepa members decided to establish a new umbrella organization for cooperation activities. This was later ratified at a special meeting. The new organization Fingo held its first annual meeting in November 2018.

— Edited from the internet pages of Fingo ry by Elina Puhto

Jorma Reinimaa: Sister Alexandra. The life of a Tanzanian nun in the 1980s and 1990s: Jorma Reinimaa tells us about Sister Alexandra, a sister in the convent Mgololele in Morogoro. The article tells us about his experiences and discussions with sister Alexandra on long visits to the countryside. Sister Alexandra, the guide and advisor of Reinimaa, in workcamp actvities in Singida and Morogoro Regions. Jorma Reinimaa and Sister Alexandra did not have a language in common, but despite that the reader of this article gets a vivid picture of the life and thoughts of a Tanzanian nun.

 

• Uhusiano-tiedote 2/2017 (PDF)

Venance Mlali, pääkirjoitus, Kansalaisyhteiskunnan kaventuva tila: Tansaniassa kansalaisyhteiskunnan hyvään vauhtiin ja tulokselliseen toimintaan päässyt kansalaisyhteiskunta koki kovan kolauksen, kun maan hallitus ilmoitti että kaikkien kansalaisjärjestöjen pitää rekisteröityä uudelleen. Mwayodeo-järjestön koordinaattori Venance Mlali kertoo tapahtumasta ja sen seurauksista.

Kansalaisyhteiskuntaselvitys – kansalaisyhteiskunnan toimijoiden rooli kehitysyhteistyössä: Tiina Kontinen Jyväskylän yliopistosta ryhmineen laati kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestöyksikölle kansalaisyhteiskuntaselvityksen uuden kehityspoliittisen linjauksen tueksi. Ulkoministeriö oli asettanut neljä kysymystä, joihin selvitysryhmän piti antaa vastaukset. Kysymykset olivat mitä kansalaisyhteiskunta tarkoittaa, mikä on kansalaisyhteiskunnan merkitys kehityspolitiikassa, onko toimintaympäristö muuttunut ja mitä uusia ajatuksia selvitysryhmällä oli esittää. Selvitys päätettiin tehdän kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella ja haastatteluilla. Selvityksen lisäksi artikkelin yhteydessä on seminaariyleisön kommentteja ja keskustelua.

Marko Ulvila, Näkemyksiä kehitysyhteistyöjärjestöjen nykytilanteesta: Marko Ulvila kertoo näkemyksistään pitkän kokemuksensa perusteella. Hän toimii Siemenpuu-säätiössä. Hän kertoo kokemuksistaan kansalaisjärjestöjen yhteistyöstä, järjestöbuumista ja Uhusianon hengestä, joka alkoi syntyä 1980-luvulla jo ennen kuin Uhusiano perustettiin vuonna 1990, aluksi Tushikamane ry-nimisenä. Kehitys on käynyt villistä aktiivisuudesta ihmisoikeuksiin ja tuloksiin perustuvaan työhön.

Meta Sahlström, Collecting oral tradition in Morogoro region: Meta Sahlström kertoo suullisen perinteen keräämisprojektista Morogoron läänissä. Meta Sahlströmin juttu on sekä suomen- että ruotsinkielinen. Perinneprojekti on Vaasan kehitysmaaseura – Vasa u-landsföreningen ja morogorolaisen Foundation on Indigenous Education-järjestön yhdessä tekemä projekti joka alkoi 2008. Artikkelissa kerrotaan perinneprojektin valmisteluvaiheista, dokumentointitekniikasta, tarvittavista varusteista ja arkistoinnin tärkeydestä.

Vilma Pimenoff, Valokuva metodina projektityössä: Vilma Pimenoff kertoo valokuvasta projektityössä. Hän oli mukana Yhteiset lapsemme ry:n ja Defensa de Niñas y Niños -järjestöjen osallistavan valokuvauksen projektissa Boliviassa. Hän selvittää, mitä osallistava valokuvaus on, miten kehittää valokuvan lukutaitoa ja miten sitä voi käyttää. Projekti aloitettiin toisiinsa tutustumisella, sitten kameraan tutustumisella. Tärkein vaihe oli aarteen metsästys eli kullekin tärkeän asian esittämiseen valokuvalla. Lopuksi kaikki kuvat projisoitiin seinälle ja jokainen sai kertoa miksi kuva oli tärkeä.

Reijo Salonen 1936 – 2017 In memoriam: Reijo Salonen kuoli lokakuussa 2017. Hän ja Raija Salonen olivat Morogoron seudun kehitysyhteistyön ideoijia ja tarmokkaita toteuttajia. Muistoartikkelissa on Reijo Salosen kirjoitus Tushikamane Center -koulutuskeskuksen alkuvaiheista ja valmistumisesta. Valmistumisjuhlassa tärkeä seikka oli, että kaikki Morogoron seudun uskontokunnat oli kutsuttu juhliin. Opettajiksi uuteen ammattikouluun tulivat morogorolaiset nuoret, jotka oli koulutettu Suomessa kolmivuotisessa ammattikoulussa suomeksi. Heidän tuntojaan ja suruaan kuvaa Expellah Anthony.

Uhusiano-newsletter 2/2017 in English

Venance Mlali, Editorial The Narrowing Space of Civil Society: The rapid speed and efficient activity of the civil society got a severe blow when the government announced that all non-governmental organizations had to register once again. The Mwayodeo organization coordinator Venance Mlali reports about the event and its consequences.

The report about civil society – the role of civil society actors in development cooperation action: Researcher Tiina Kontinen of the University of Jyväskylä and her study group looked into the activities of the civil society in order to support Finnish development policy guidelines. The Ministry for Foreign Affairs had set the folllowing four questions to be examined carefully: What does civil society mean? What is the significance of civil society in development policy? Has the domain of the activity changed? What new ideas can the group contribute? The research group looked into the matter on the basis of international research literature and interviews. Moreover, the article contains comments and discussion of the Uhusiano seminar participants.

Marko Ulvila, Views on the current situation of non govenmental societies: Marko Ulvila tells about his views on he basis of his longtime experience in development work. He works in the foundation Siemenpuu.He tells about his experience in the cooperation of non governmental organizations, about the boom of organizations and the spirit of Uhusiano, which began to flourish in the 1980’s even before the organization Tushikamane was established. Later on the name of the organization was changed into Uhusiano.

Meta Sahlström, Collecting oral tradition in Morogoro Region: Meta Sahlström tells about the project collecting oral tradition in Morogoro Region. The report of Meta Sahlström is written both in Swedish and Finnish. The undertaking, a joint project of Vaasan kehitysmaaseura – Vasa ulandsföreningen and the Foundation on Indigenous Education in Morogoro Region, started in 2008. The article tells about the preparation of the project, the documentation technique, the necessary equipment and the significance of archiving.

Vilma Pimenoff, Using Photography in Project Work: Vilma Pimenoff tells about photographing in project work. She participated in the joint project of the organizations Yhteiset lapsemme and Defensa de Ninos y Ninas using the method of participatory photography. She explains what participatory photography is, how to develop the reading skills of photography and how these can be used. The project started with getting to know each other. Then the participants got acquainted with camera. The most significant phase was the treasure hunt. Everyone explained the important idea with one photograph. Finally all photos were projected on the wall and every participant explained why the particular picture was important for him or her.

Reijo Salonen 1936-2017 in memoriam: Rejo Salonen died in October 2018. Reijo Salonen and his wife Raija Salonen developed new ideas and implemented them actively in Morogoro Region. Reijo Salonen tells about the development of Tushikamane Centre starting with the initial phases to its completion. When celebrating the completion of Tushikamane Centre, partipants of all denominations which were active in Morogoro Region were invited. The teachers of the newly established vocational school had been trained for their work in a three -year vocational school course in Finland. Expellah Anthony expresses their feelings and their sorrow in his letter.

• Uhusiano ry:n jäsenkirje 11.8.2017 (PDF)

Terve uhusianolaiset!

Tässä Uhusianon hallitus lähettää väliaikatietoja tapahtumista ja suunnitelmista jäsenkirjeenä ennen myöhemmin syksyllä ilmestyvää Uhusiano-tiedotetta. Uhusiano-seminaari pidetään 16.–17.9.2017 Sastamalassa Innan tilalla Tuomo Haapaniemen luona. Siellä mahtuu järjestämään seminaarin alustuksineen, keskusteluineen, ruokailuineen ja saunoineen, osoite Karkunkyläntie 424, Sastamala. Kesäiltaa vietetään Heli ja Georg Pimenoffin luona Rautaveden rannalla.

Seminaarin pääaiheena on mahdollisen uuden projektin suunnittelu. Fasilitaattoreina toimivat Kepan kouluttajat Helena Nevalainen ja Antti Turakka. Seminaari toteutetaan pääosin työpajoina ja ryhmätöinä muutaman alustuspuheenvuoron jälkeen. Alustuspuheenvuoroja pyydetään Vilma Pimenoffilta, Tiina Kontiselta ja Marko Ulvilalta, joiden tutkimukset ja kirjoitukset kuvaavat kansalaisyhteiskuntaa ja siinä vaikuttavia voimia ja muutoksia. Puheenvuorojen pitäjät varmistuvat elokuun kuluessa ja seminaarin ohjelma lähetetään jäsenille ja kaikille kiinnostuneille elokuun lopussa…

• Uhusiano-tiedote 2/2016 (PDF)

Uusimmassa tiedotteessa on kerättynä kaikki Uhusianon seminaarin puhujien esitykset artikkeleiksi toimitettuina. Seminaari pidettiin Sastamalan Vuorihotelissa syyskuun alussa 2016. Seminaarin puhujien esitykset käsittelivät Uhusianon historiaa kehitysyhteistyön saralla.

Uhusianon puheenjohtaja Heli Pimenoff toivotti vuosien varrella tutuiksi tulleet, kehitysyhteistyöveteraanit ja muut asiasta kiinnostuneet sekä ruohonjuuritason kehitysyhteistyön pioneerit, Reijo Salosen ja Jorma Reinimaan tervetulleiksi Uhusianon joka vuotiseen seminaariin.

Seminaariväellä oli ilo kuunnella professori Marja-Liisa Swantzin muistelua esimerkiksi 1961 Dar es Salaamin stadionilla juhlitusta itsenäistymisjuhlasta. Hän kritisoi voimakkaasti evaluaatioita. Osallistuva, yhdessä tehty arviointi on oikeaa, ei ulkopuolisten.

Elina Puhto selvitteli Uhusianon vaiheita, kuinka alkujaan kattojärjestönä toiminut järjestö muuttui yhteysjärjestöksi.

Kari Karanko ja Ilari Rantakari toimivat Tansanian Suomen-suurlähettiläinä 1980-1990-luvulla. He olivat vaikuttajia, neuvonantajia ja isäntiä suomalaisille kansalaisjärjestöjen toimijoille ja keltanokille. Kari Karanko korosti puheessaan, että 1980-luvulla voimakkaasti liikkeelle lähtenyt kansalaisjärjestötyö ei ollut uusi ilmiö: työn olivat aloittaneet lähetysjärjestöt, lähetyslääkärit ja opettajat. Ilari Rantakari vuorostaan kiitti mahdollisuudesta kommentoida muiden puhujien näkemyksiä ja sanoi että erilaiset motiivit on saatava tuoda esiin.

Jorma Reinimaan kertomus alkoi yli 40 vuotta sitten. Sodan jälkeisistä työleireistä, jotka toimivat myöhemmin Viitakiven tuen toiminnan innoittajina kehitysyhteistyössä Afrikassa.

Ulla Lahtinen, Åbo Akademista/ Vaasan kehitysmaaseurasta kertoi että he ovat ylpeitä projekteistaan. Åbo Akademissa on väitellyt 11 tohtoria. Useimmat heistä ovat nyt yliopistojen lehtoreita ja apulaisprofessoreita, opettajakoulutuslaitosten johtajia, ministeriöiden virkamiehiä ja eksperttejä.

Harri Kivelä kysyi, osaako Vaasan kehitysmaaseura kriittisesti analysoida 25-vuotisen työnsä tuloksia. Hän esitteli kehitysmaaseuran toimintaa päättelyn pohjaksi.

”Hyvä koulutus avaa mahdollisuuksia” Helsingin saksalainen seurakunta ryhtyi tukemaan orpotyttöjen koulutusta, German Congregation girls in Dar es Salaam. Projektin koordinaattori Dar es Salaamissa on vararehtori Amos Mgongolwa ja Helsingissä hallinnosta ja yhteydenpidosta vastaava Traute Stude.

Kansalaisjärjestöillä ja Kepalla on haasteita, kun tuntuu että yhteistyökumppanuus virallisen tahon kanssa on ohentunut eli järjestöjen rooli tuntuu kaventuneen, totesi Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.

In memoriam – Kaarlo Koskimies, Vaasan kehitysmaaseuran perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja on poissa. ”Muistamme hänet aitona vanhan ajan humanistina, innoittajana ja laajakatseisena näkijänä – unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.”

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 2/2016 (PDF).

Heli Pimenoff Heli Pimenoff avaa Uhusiano-seminaarin… ”Hyvät ihmiset, vuosien varrella tutuiksi tulleet, kehitysyhteistyöveteraanit ja muut asiasta kiinnostuneet!”  Seminaarin osallistui kaksi ruohonjuuritason kehitysyhteistyön pioneeria, Reijo Salonen ja Jorma Reinimaa. Seminaariväellä oli ilo saada vieraakseen myös professori Marja-Liisa Swantz, joka muiden kokemustensa lisäksi kertoi itsenäistymisjuhlasta Dar es Salaamin stadionilla 1961. Kari Karanko ja Ilari Rantakari olivat Tansanian Suomen-suurlähettiläitä 1980-luvulta 1990-luvun loppupuolelle. He olivat vaikuttajia, neuvonantajia ja isäntiä suomalaisille kansalaisjärjestöjen toimijoille ja keltanokille. He eivät myöskään kaihtaneet vierailla hankekohteissa usein tiettömien taipaleiden takana…

“Welcome to this seminar of Uhusiano… our good old friends, veterans in development work and other persons involved in development matters! We call this event a jubilee seminar for two reasons. Uhusiano has been active in the field of development for the past 26 years, and some of its member organizations for more than 30 years. Having been active this long in various projects shows persistence. The other reason is that we have invited two persons who directed many Finnish grassroots civil society organizations to establish projects in Tanzania, particularly in the Morogoro area at the beginning of the 1990s.

The two persons are Reijo Salonen and Jorma Reinimaa. Legend has it that Reijo Salonen and his late wife Raija Salonen who got to know each other at a summer course held at the Viittakivi institute in the late 1980s were both concerned of the fact that the traditional, expensive bilateral development aid did not reach the ordinary, poor population and that there was practically no communication and cooperation with the people concerned. These two wise people started to figure out what to do in order to make grassroot development work possible.

The Salonen family had been living in Tanzania for more than ten years. They knew local people and their needs, and particularly orphan children were close to Raija Salonen’s heart. They got close to a group of young people who did not have great chances in life but who were keen on having a better life and a better education. Raija Salonen taught them to read and to write and taught them English.

After considering various options these three persons – the Salonens and Jorma Reinimaa – planned a Finnish–Tanzanian workshop the premises of Viittakivi institute. They invited ordinary Tanzanians as well as representatives of Finnish non–governmental organizations. The Ministry for Foreign Affairs granted the funds.

As a result the workshop was arranged at Viittakivi in 1989. The participants were members of Finnish organizations as well as some twenty Tanzanians from the Morogoro area, men and women, some were young and some people a bit older. The Morogoro participants stayed in Finland for a month visiting different organizations in various parts of the country. I did not participate in the workshop, but I met some Tanzanians in Vammala and got to know the charismatic Salonen couple. Immediately after greeting me they asked me if I would be willing to come to Tanzania together with some Finnish health workers in order to get to know the Tanzanian health system. Under the leadership of the Salonens we made a successful tourist trip to Tanzania. We are still on the same road.

At the beginning of the 1990s, immediately after the workshop, many projects started off in Tanzania, there were up to twenty of them at specific times. This was just the right time, as big changes were taking place in Tanzania. The country switched to the multi–party system and the market economy as well as structural adjustment programs. These big changes weakened the official services, especially in the fields of education and health where many development projects were active.

We have the joy and the honour to welcome our guest speaker, Professor Marja–Liisa Swantz, who has gone a long way in Tanzania and who knows Tanzania well. She lived a long time in Tanzania, before Tanzanian independence, at the time of Tanzania gaining independence and thereafter. She was present at the Dar es Salaam Stadium when the flag of the United Kingdom was lowered and the Tanganyika flag was raised. The night was full of people joy, with people shouting ’Uhuru’… Freedom!

The Finnish ambassadors to Tanzania, Kari Karanko and Ilari Rantakari are invited to speak at this occasion. They were ambassadors to Tanzania in the time from the 1980s to the late 1990s.They were important advisors and hosts to the actors and newcomers of the Finnish development organizations. Both also visited the projects, both in roadless areas and far in the bush. Last but not least we have here Timo Lappalainen,
the visionary general manager of Kepa, the central civic and social organization in Finland for development work. He is an outstanding speaker by the grace of God. He is a reverend.

Between the speeches we will see videos on the very beginning of Tushikamane Training Centre idea, Raija Salonen tells and discuss with the people from Morogoro and Iisalmen Kehy-paja. Two other videos tell how the development work of Vaasa Association’s development work was getting a start and a video by Msingi Association tells how a school day in Tanzania is like. Welcome to the seminar!”

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 2/2016 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 1/2016 (PDF)

Puheenjohtaja Heli Pimenoff kirjoittaa Suomen hallituksen rajuista määrärahaleikkauksista ja niiden vaikutuksesta. Hän viittaa Dar es Salaamin satamassa lojuviin uponneisiin laivoihin tai käyttökelvottomiin traktoreihin pelloilla. Samanlaista jälkeä ei jää kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä, joka on kohdistunut ihmisoikeuksien, naisten ja lasten aseman parantamiseen, terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Kepan Tansanian-maatoimisto esitteli Skypen välityksellä Tansanian kansalaisyhteiskunnan kaventuvaa tilaa. Pohdittavana ovat kansalaisyhteiskunnan tila, yhteiskunnallisten oikeuksien nykytrendejä, lainsäädäntö ja määräykset, vastuu ja läpinäkyvyys. Bakar Hamis Bakarin esitys käsitteli Kepan työtä Tansaniassa ja Tansanian poliittisesta kehityksestä: verotuksen oikeudenmukaisuudesta, yritysten vastuullisuudesta ja ilmasto-oikeudenmukaisuudesta…

Resting is rusting —the recent big cuts in the Finnish development cooperation budget have serious implications on the grassroot development cooperation of the northern and southern countries. At the same time, for example the Tanzanian government has tightened its grip on the local NGOs (non–governmental organizations). The government can forbid the NGO activities—and the local NGOs cannot expect any assistance from the government—as a result, the poorest groups in the society suffer most, and the vicious circle of poverty, gender inequality and corruption cannot be broken. However, there is still some hope left: the current Tanzanian president, John Magufuli, started a campaign against corruption. The Finnish Minister of Development Cooperation, Lenita Toivakka, said that the she was sad about the cuts…

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 1/2016 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 1/2015 (PDF)

Puheenjohtaja Emma Simon Palonen pohtii miten löytäisi paikallisen kumppanin Tansaniasta, kun välimatka on tuhansia maileja. Täytyy varata tarpeeksi aikaa valmisteluun jotta löytäisi sopivan kumppanin. Paitsi konkreettista etäisyyttä, välimatkaa on myös kulttuurissa ja ympäristössä. Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen kertoo elämästään, töistä joissa on ollut ja Kepasta. Hän on vastannut perusteellisesti yhdeksään kysymykseen. Haastattelu on tehty Kepan 30-vuotisjuhlien aikaan ennen kuin kehitystyön leikkauksista tiedettiin. Artikkelisarja Isä Cornelius ja lugurut kertoo hollantilaisesta isä Cornelius Vermuntista ja hänen elämäntyöstään: hän keräsi kymmenien vuosien ajan lugurujen perinnettä. Lloyd ja Marja-Liisa Swantz tutustuivat häneen ja ystävystyivät. Isä Cornelius luovutti kokoelmansa Swantzeille, jotka toimittivat sen Mororogon katolisen hiippakunnan arkistoon…

Looking for local project partners —since our partnership with UNGO has ended, we have been hoping to find a new partner and make a new project plan. The main issue comes: how do you find the best and right partner when you are miles away from each other? The miles being distance, culture, environment etc. We have to admit that we—Tanzania and Finland—come from very different cultures and levels of development. This influences a lot our way of living, way of working and many other things. If you are to ask a young person in Finland on how to find a partner in Tanzania, they will tell you to just ’google’. Likewise, if you ask a young educated Tanzanian, how to get information about Finnish NGOs, they would also answer “Google it”…

Editorial, Looking for local project partners, Emma Simon Palonen / Tansania, faktoja / Pääkirjoitus, Paikallisen kumppanin etsimisestä, Emma Simon Palonen, suom. Elina Puhto ja Traute Stude / Yhdeksän vastausta: Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalaisen haastattelu, toim. Elina Puhto / Harri Kivelä, Pitäisikö kaikki kehitysapu lopettaa… kansalaisjärjestöissä pohdittua / Elina Puhto, Isä Cornelius ja lugurut / Elina Puhto, Isä Corneliuksen kokoelman levinneisyys / Esimerkkejä isä Corneliuksen aineistosta: Lugurun kotona, suom. Traute Stude ja Elina Puhto / Muutama isä Corneliuksen kirje Swantzeille, suom. Traute Stude ja Elina Puhto / Kirsi Koivuporras-Masuka, Tansanian uusi perustuslaki kiikun kaakun / Hannu Airola, Jorma Reinimaa – monessa mukana / Hyvä koulutus mutta ei työtä – Dora Jokinen kertoo / Uhusiano ry, hallitus, jäsenmaksut / Kansikuva: Kepan Tansanian-maatoimisto henkilökuntaa, ohjelmatyöntekijät Kirsi Koivuporras-Masuka, Asna Juma Mshana, Eva Nilsson ja Bakar Khamis Bakar, kuva Rehema Simba …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 1/2015 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 2/2014 (PDF)

Puheenjohtaja Emma Simon Palonen kirjoittaa pääkirjoituksessa näkemyksiään uuden projektin hankkimisen mahdollisuuksista ja vaikeuksista: maaseudulta koulutettu väki muuttaa kaupunkeihin ja pienille paikoille jää vähän resursseja. Laajalahden opistolla Helsingissä pidetyssä Uhusiano-seminaarissa Hanna Posti-Ahokas kertoi väitöskirjassaan Tanzanian Female Students’ perspectives on the Relevance of Secondary Education tyttöjen käsityksistä koulutuksen tarpeellisuudesta ja vaikutuksista. Ilman korkeampaa koulutusta nuortet näkevät hyvin vähän toivoa omasta ja perheensä hyvin voinnista. Timo Niemimaa Vammalan lukiosta esitteli oppilaidensa tekemää projektia ’Nuori Tansaniassa, nuori Suomessa’. Opiskeluun kuului Suomea ja Tansaniaa vertailevia selvityksiä ja hankematka Morogoroon.

Editorial: 2014 is ending and it feels like we have not been able to do much / Tansania, vähän faktoja / Pääkirjoitus, Vuosi 2014 on päättymässä, ja tuntuu siltä että emme ehtineet tehdä kovin paljon, Emma Simon Salonen / WEETU:n hankkeet, WEETU parantaa Morogon koulutusalaa / Hanna Posti-Ahokas, Tarjoaako kouluttautuminen tytöille avaimia hyvään elämään? Alustus Uhusiano-seminaarissa / Naiset pienyrittäjinä: Mikä on MWAYODEO? / Taina Pohjanheimo, Äetsän seudun kehitysmaaseura – Lasten kummipäivä / Venance Mlally, Julkisten varojen käytön seuranta (PETS) / Uhusiano-seminaari Laajasalon opistolla lauantaina 27. syyskuuta 2014 / Seminaariohjelma / Timo Niemimaa, Nuori Tansaniassa, nuori Suomessa – samanlaisia vai erilaisia? / Traute Stude, Mlandizin lapset: Miten pääsee nainen pikkukaupungissa alkuun? Miten eteenpäin? / Uhusiano ry, hallitus, jäsenmaksut …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 2/2014 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 1/2014 (PDF)

Uhusianon uusi puheenjohtaja, tansanialainen Suomessa asuva Emma Simon Palonen esittäytyy. Yhdeksänvuotinen Uhusianon ja UNGO:n yhteinen hanke on päättynyt ja tiedotteessa käsitellään hankkeen loppuevaluaatiota sekä luovuttamisprosessia. Minkälaisia vaiheita yhdeksään vuoteen onkaan mahtunut! Ruth Mmarin unelma naisten turvakodista tarkoittaa monelle ihmiselle hikistä työtä. Väkivaltaa kokeneiden naisten turvakoti Kimbilio, jossa tarjotaan suojan lisäksi koulutusta ja neuvontaa, ei synny pelkistä ajatuksista. Tiedotteessa käsitellään myös sarjakuvapiirtäjä Katti Ka-Tembon värikkäitä vaiheita sekä hankkeen toimintaympäristön kysymyksiä Tansaniassa, joita valottaa Jenna Kettunen Kepan Tansanian toimistosta.

Kuvallinen sisällysluettelo / Editorial, Africans in diaspora—a great resource, Emma Simon Palonen, edited by Traute Stude / Pääkirjoitus, Diasporassa asuvat – suuri voimavara, Emma Simon Palonen, suom. Traute Stude / Oona Timonen, Yhdeksän vuoden yhteinen taival – UNGO:n ja Uhusianon hankkeen evaluointi / Pia Mäkelä, Asante sana na kila la heri – Kiitos paljon ja kaikkea hyvää, Uhusianon ja UNGO:n projektin luovutus / Leif Packalen, Katti Ka-Batembo – kylttimaalarista kampanjasarjakuvan konkariksi / Turvakoti Tansanian naisille ja tytöille – Ruth Mmarin unelma rakentuu todeksi, Irja Aro-Heinilän materiaalista toim. Elina Puhto / Irja Aro-Heinilä, Kolmen naisen kertomukset – Näkökulma todellisuuteen / Jenna Kettunen, Hanke – matka ja päämäärä / Matti Cantell, ”Ei pelkästään ilmastoitua kehityspoliittista pyörittelyä” – räväkkä seminaari ihmisoikeuksista ja Tansanian perustuslaista / Uhusiano ry, hallitus, jäsenmaksut …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 1/2014 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 2/2013 (PDF)

Vuoden viimeisessä Uhusiano-tiedotteessa käsitellään laajalti korruptiota, joka oli myös syyskuun Uhusiano-seminaarin pääteemana. Seminaarissa pohdittiin mm. tansanialaisen Venance Mlalin ja lähetystyöntekijä Tor-Erik Storen alustusten pohjalta kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia korruptiota vastaan Tansaniassa. Ulkoasiainneuvos ja kehitysyhteistyön konkari Ilari Rantakari esitti seminaarissa katsauksen kehitysyhteistyön historiaan ja totesi, että uskonnolla pitäisi olla tilaa keskusteluissa kehitysyhteistyöstä. Se on monissa kulttuureissa paljon merkittävämpi asia kuin meillä. Uhusianon väistyvä puheenjohtaja Pia Mäkelä kertoo, että Uhusianon ja UNGO:n yhteinen resurssikeskushanke päättyy vuoden loppuun mennessä ja nyt on aika uusien tuulien. Jäsenten ideoita ja ajatuksia kaivataankin Uhusianon toiminnan kehittämiseen.

Pääkirjoitus: Pia Mäkelä / Uhusianon hallitus uudistui syyskokouksessa / Ilari Rantakari, monessa mukana, toim. Elina Puhto / Teemana korruptio – Uhusiano-seminaarin paneelikeskustelu, toim. Pia Mäkelä / Pia Mäkelä, Uhusianon hanke päättymässä / Sinikka Sepänmaa, Nuttujuttu / Georg Pimnenoff, Kangatekstien moni-ilmeisyys / Martin Sandberg, Gränslös vänskap – Vasa svenska församling i bistånsarbete / Martin Sandberg, Rajatonta ystävyyttä – Vaasan ruotsinkielinen seurakunta kehitysyhteistyössä / Tor-Erik Store ja Venance Mlally, Korruptiosta yleensä ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksista korruptiota vastaan Tansaniassa, PowerPoint-kuvista koonnut Vilppu Palmberg / Tomi Lounio, Liike ry, Lapsesta tulee sellainen jollaiseksi hänet kasvatetaan / Taina Salmela, Omatoimisuus-hanke on mahdollisuus Msingin kehitysvammaisille / Hanna Antila-Andersson, Uusi projekti – hunajasta rahaa, projektiehdotus Uhusianolle / Matti Cantell, Ensimmäistä kertaa Uhusiano-seminaarissa / Matti Cantell, Uutena Uhusianon hallituksessa – keskinäistä kiinnostusta ja kokemusten jakoa / Uhusiano ry, hallitus, jäsenmaksut …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 2/2013 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 1/2013 (PDF)

Meta Sahlström ja Elina Puhto haastattelivat Kaarlo Koskimiestä, Vaasan kehitysmaaseuran perustajajäsentä, häntä joka oli mukana ideoimassa Vaasassa toimeenpantua ensimmäistä Mahdollisuuksien tori-tapahtumaa. Georg Pimenoff on tutkinut ja selvittänyt kangan syntyä ja historiaa. Siinä on kiintoisia kerroksia. Jenna Kettunen ja Linda Lönnqvist kertovat mitä Kepan Tansanian-toimistossa tehdään ja henkilökunta on kerääntynyt perhekuvaan. Vilppu Palmberg on tutkinut Kepan julkaisusarjaan kuuluvan teoksen’ Kiina ja muut uudet toimijat Afrikassa’ ja laatinut siitä kiintoisan selvityksen.

Pääkirjoitus: Pia Mäkelä / Tervetuloa seminaariin Vaasaan 28.–29.9.2013 / Välkommen på seminarium till Vasa 28–29.2013 / Elina Puhto ja Meta Sahlström, ”Meidän Kaarlo” / ”Puhutaan nyt siitä kehitysyhteistyöstä” Kehitystyön alkuvaiheet ja Vaasan kehitysmaaseura / Georg Pimenoff, Kanga – synty ja kehitys / Vilppu Palmberg, Kiina ja muut uudet toimijat Afrikassa / Jenna Kettunen ja Linda Lönnqvist, Mitä siellä Kepan Tansanian-toimistossa oikein tehdään? / Kepan Tansanian henkilökunta / Harri Kivelä, Tansanian vankiloiden psykiatriaprojekti / Jorma Reinimaa, Suomen luonnon ihmeitä… / Matti Cantell, Pörssisalissa soivat hälytyskellot, Korruption vastainen työ kansalaisjärjestöissä / Meta Sahlström, Besök från Morogoro, Robern Fumito ja Edwin Kiemba / Uhusiano ry, hallitus, jäsenmaksut …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 1/2013 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 2/2012 (PDF)

Puheenjohtaja Pia Mäkelä kertoo Uhusianon ja UNGO:n pitkään jatkuneesta hankkeesta. Nyt kun hanke on vähitellen loppumassa, Uhusianossa pohditaan yhdistyksen tulevaisuutta. Jatkaako Uhusiano jonkinlaisen hankkeen parissa Tansaniassa vai keskitytäänkö toimintaan Suomessa? Dennis London ja Marco Lyamuyan pohtivat seminaarialustuksessaan vapaaehtoistyön roolia Tansaniassa ja Suomessa. Käsityserot vapaaehtoistyöstä ovat hyvin erilaisia, mutta yhteistäkin löytyy. Käsityserojen purkamiseksi ja ihmisten mukaan saamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä keskustelua.

Pääkirjoitus: Pia Mäkelä / Dennis London ja Marco Lyamuya, Vapaaehtoistyö Tansaniassa, alustukset Uhusiano-seminaarissa / Dennis Londo, Diasporassa asuvat tansanialaiset mukaan kehityshankkeisiin, toim. Pia Mäkelä / Erkki Anderson, Faktoja Msingin kunnasta / Hanna Antila-Andersson, Outo kansa pohjoisessa hakkaa jäällä toisiaan kepeillä / Seminaariretki Pirunvuorelle / Matti Cantell, Parempaan maailmaa paikallisia yhteisöjä tukemalla / Annemie Van Roey, Tanzania Workcamp July 2012, text and drawnings by author, Tandari village / Annemie Van Roey, Työleiri Tansaniassa, Tunnelmia ja tapahtumia, Tandarin kylä, teksti ja piirrokset kirjoittajan / Pia Mäkelä, Uhusianon ja UNGO:n hankkeen kuulumisia / Uutta henkilökuntaa resurssikeskukseen / Elina Puhto, Meitä on moneksi, apinanpelättiseksikin / Oona Timonen, Pikipikin kuljettajia ja monta uutta mamaa / Uhusiano ry, hallitus, jäsenmaksut …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 2/2012 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 1/2012 (PDF)

Tansania täytti 50 vuotta vuonna 2011. Silminnäkijä Marja-Liisa Swantz seurasi koko itsenäistymisprosessia paikan päällä Tanganyikassa 1950- ja 1960-luvuilla. Uhusianon tuoreen jäsenkyselyn mukaan Uhusianon tärkeimmät tehtävät ovat seminaarien järjestäminen sekä tiedotteeseen julkaiseminen. Tiedotteen 1/2012 muita aiheita mm. Äetsän kehitysmaaseuran tyttöjen koulutusprojekti.

Pääkirjoitus: Pia Mäkelä / Tansania täytti 50 vuotta, Sebastian Gahnströmin yhteenvedon pohjalta koonnut Elina Puhto / Marja-Liisa Swantz, Tansanian tie itsenäisyyteen, Silminnäkijä kertoo / Siirtomaafaktoja, koonnut Elina Puhto / Meta Sahlström, Uhusianos medlemsenkät våren 2012 / Meta Sahlström, Uhusianon jäsenkysely keväällä 2012 / Jenna Kettunen, Samaan vanhaan Tansaniaanko? / Heidi Hautala, Järjestöt strategisessa roolissa, ulkoministeriön kansalaisjärjestöseminaari, toim. Elina Puhto / Sanna Ylistenniemi, Say yes to girls’ education – Tytöt kouluun Morogorossa, Äetsän kehitysmaseura / Heli Pimenoff, Tiivistelmä Say yes to girls’ education -hankkeesta / Airi Pajunen, Kummiäiti kävi Tansaniassa / Ulla Lahtinen, Åbo Akademi Tansaniassa, Kuusitoista vuotta kasvatustieteellistä koulutusta, suom. Elina Puhto / Ulla Lahtinen, Åbo Akademi i Tanzania – 16 år av pedagogisk utbildning / Hanketuen hakeminen muuttuu / Uhusiano ry, hallitus, jäsenmaksut …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 1/2012 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 2/2011 (PDF)

Uhusiano-tiedotteessa 2/2011 pohditaan käsityksiä Afrikan kulttuurista sekä kulttuuriperinteen säilyttämisestä. Tutkija Mai Palmbergin mukaan on varottava staattisia kulttuurikäsityksiä. Palmerg sanoo, että Afrikassa ei ole mitään, mikä ei olisi autenttisesti afrikkalaista.

Pääkirjoitus: Pia Mäkelä / In memoriam, Modest Mkude, Heli Pimenoff / Mai Palmberg, Kulttuuri Afrikassa ja yleensäkin, haastattelija Elina Puhto / Mai Palmbergs intervju, av Elina Puhto / Linda Lönnqvist, Selvitystä lyhennysviidakkoon – kehityspoliittiset aakkoset SAMista PSDAhan, toim. Pia Mäkelä / Ilona Mäkinen, Aidbrella – apuvarjo auttaa, kuka tekee mitäkin ja missä / Pia Mäkelä, Järjestöpajasta potkua tulevaan suunnitteluun / Elina Puhto, Suullisen perinteen kerääminen, Vaasan kehitysmaaseuran uusi alue / Elina Puhto, Syysrapsodia – yhteisöllisyyden riemuvoitto / Erkki Andersson, Uhusianon sääntömuutos / Uhusiano ry, hallitus, jäsenmaksut …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 2/2011 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 1/2011 (PDF)

Numerossa 1/2011 tehdään katsaus lähihistoriaan, 90-luvun alkuun. Jorma Reininmaan ja Lauri Pasasen jutuissa muistellaan, kun silloinen Suomen suurlähettiläs Kari Karanko vieraili Msingin opiston työleirillä. Tiedotteessa kerrotaan myös mm. UNGOn uusista toimitiloista ja tehdään katsaus maanjäristyksen jälkeiseen Haitiin.

Pääkirjoitus: Hyvää vapaaehtoistyön vuotta kaikille Uhusiano laisille! / Jorma Reinimaa, Balozi wa Finland, suurlähettiläs Kari Karanko Msingissä / Lauri Pasanen, Suurlähettiläs Karangon visiitti Msingissä / UNGO:n inspiroivat uudet toimitilat Morogorossa / Susanne Maude, Kymmenessä tunnissa painaa satoja rintanappeja, Tuntitili haastaa mukaan vapaaehtoistoimintaan / Pia Mäkelä ehdottaa / Idealisti ja kuuntelija. Jenna Kettunen lähtee Kepan hankeneuvojaksi, haastattelija Elina Puhto / Kevätpuolen kansalaisjärjestöseminaari Helsingissä, Poimintoja / Kirsi Mankila, Haiti maanjäristyksen jälkeen / Kirsi Mankila, Faktaa Haitista ja avustustyöstä / Kepan ilmastoseminaari Dar es Salaamissa, toim. Elina Puhto / Uhusiano ry, hallitus, jäsenmaksut …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 1/2011 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 2/2010 (PDF)

Uhusiano-seminaarin teemana oli Kehitystä vai Kankkulan kaivo. Seminaari pidettiin Heurekassa Vantaalla ja yleisöluentona oli kansalaisjärjestöyksikön päällikön Okko-Pekka Salmimiehen ja tutkija Tiina Kontisen näkökannat aiheesta Kehitystä vai Kankkulan kaivo – muuttuuko mikään’. Elina Puhto kertoo Uhusianon 20-vuoisen toiminnan vaiheista. Kepan kehitysjohtaja Maija Seppo esitteli Kepan tulevan strategian ja Kepan koulutussuunnittelija Jenna Kettunen esitteli hankkeen seurantaa, seurantasuunnitelman ja indikaattorien luomista ’Mitä, minkälaisia, miksi…’

Neljä kovaa koota: köyhyys, kehitys ja kankkulan kaivo, Pia Mäkelä / Elina Puhto, Vuonna 2010: Uhusiano täytti 20 vuotta / Tiina Kontinen ja Okko-Pekka Salmimies, Kehitystä vain kankkulan kaivo – muuttuuko mikään, toim. Maarit Pulju-Lappalainen / Tiina Kontinen, Arvioinista arkea -hanke ja järjestöjen haasteet / Jenna Kettunen, Mitä, minkälaisia, miksi… Haastattelija Maarit Pulju-Lappalainen / Maija Seppo, Kepan toiminta-ajatuksen päivittäminen, toim. Pia Mäkelä / Suomi-firman hyväksi. Okko-Pekka Salmimies UM:n kansalaisjärjestöyksiköstä, haastattelija Elina Puhto / Elina Puhto, Monitaitaja taittajana. Mikko Lehtinen Uhusiano-tiedotteessa / UNGO:n uusi hallitus / Uhusiano, hallitus, jäsenmaksut …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 2/2010 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 1/2010 (PDF)

Tiedotteessa asiaa mm. Tansanian uudesta kansalaisjärjestöpolitiikasta sekä Tansanianssa toimivien suomalaisten kansalaisjärjestön tapaamisesta viime helmikuussa.

Pääkirjoitus: Uusin eväin eteenpäin, Pia Mäkelä / Djax Biria, Parempaa kansalaisyhteiskuntaa kohti: NaCoNGO haluaa lobata ja saada julkisuutta, suom. ja toim. Hanna Antila-Andersson / Taina Kempas ja Kirsi Mankila, Perinteen haavoittamat / Antti Turakka, Suomalaisjärjestöt koolla Dar es Salaamissa // Järjestöjen edustajat kertovat hankkeistaan: / Taksvärkki / Msingin ystävyysseura / Fida International / Äetsän kehitysmaaseura / Toivala-säätiö / Hyvinkään kehitysmaayhdistys // Maarit Pulju, Uluguru-vuorilta Katmandun laaksoon // Felicien Tungaraza, Tansania nyt ja tästä eteenpäin – sosiaalipolitiikan iltapäivä, pienoisseminaari Helsingissä, suom. ja toim. Elina Puhto // Uhusianon hallituksen uudet jäsenet esittäytyvät: / Sinikka Sepänmaa / Taina Kempas / Maarit Pulju / Sulevi Komulainen / Joel Puranen // Linda Lönnqvist, uusi kehityspoliittinen työntekijä Kepan Tansanian-toimistossa // Uhusiano ry, hallitus, jäsenmaksut …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 1/2010 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 2/2009 (PDF)

Uhusiano-seminaarin teema oli kulttuuri monissa muodoissaan. Paneelikeskustelussa nousi esille muun muassa identiteetti, kieli, kielen osuus koulutuksessa ja kulttuurissa, taide ja huoli kulttuuriperinnöstä. Ilari Rantakari selvittää Helsinki-prosessia, mitä se on ja mitä se on tehnyt. Kepan kehityspoliittisesta iltapäiväseminaarista raportoi Marja-Leena Tihveräinen. Uhusianon hallituksen uusi jäsen Emma Simon Palonen kertoo itsestään. Hän on tullut Suomeen vuonna 1999.

Heli Pimenoff, Vireä kakskymppinen / Mikko Lehtinen (toim.) Meta ja Modest kertovat Vaasan perinneprojektista / Uhusiano-seminaari 2009 / Poimintoja kulttuuripaneelista. Keskustelua (toim. Elina Puhto) / Matti Hänninen Tampereelta / Ari Koivu kertoo Mikindanista / Mikko Pyhälä, Tapahtui Nairobin slummissa / Marja-Liisa Swantz, Kansakunnan muisti: Museo ja kirjasto / Mikko Pyhälä kertoo esimerkin sensitiivisyydestä / Ilari Rantakari, Helsinki-prosessi. (toim. Elina Puhto) / Marja-Leena Tihveräinen (toim.) Järjestötkö villejä ja vapaita – kehitysajattelua kehitetään / Emma Simon Palonen, Uhusianon hallituksen uusi jäsen / Uutta voimaa KEO:ssa. Merja Luostarinen, hankekäsittelijä / Maarit Pulju, Salamu kutoka Tanzania – terveisiä Tansaniasta / Uhusiano ry, hallitus, jäsenmaksut …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 2/2009 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 1/2009 (PDF)

’Kasvoton raha lisää korruptiota’ on Suomen lähetysseuran projektikoordinaattori Kati Kemppainen artikkeli ja kannanotto. Kepan uutisista kertovat Anne Tarvaisen artikkeli ’Kepa on nyt Dar es Salaamissa’ ja Elina Puhto on haastatellut Kepan uutta hankeneuvojaa Antti Turakkaa. Setlementtinuorten nuorisotyöprojektista Morogorossa kerrotaan Marja-Leena Tihveräisen artikkelissa ja Uhusianon hallituksen viisi uuta jäsentä esittäytyy.

Uhusiano nimensä mukaan: yhteys ja yhdysside, Heli Pimenoff / Kati Kemppainen, Suomen Lähetysseura projektikoordinaattori Iringan Tumaini-yliopistossa, Kasvoton raha korruptoi / Joulukuun kansalaisjärjestöseminaari, UM:n lehdistötiedotteen pohjalta toim. Maija Kaukonen / Anne Tarvainen, Kepa on nyt Dar es Salaamissa / Elina Puhto, Antti Turakka, Kepan uusi hankeneuvoja / Marja-Leena Tihveräinen, Tavoitteena ammattimainen nuorisotyö. Setlementtinuorten liitto aukaisee uraa Morogorossa // Hallituksen uudet jäsenet esittäytyvät: / / Erkki Andersson / Leena Salminen / Traute Stude / Meta Sahlström / Maija Kaukonen // WEETU, Wings of Education and Environment Transform Unity // Uhusiano ry, hallitus, jäsenmaksut …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 1/2009 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 2/2008 (PDF)

Puheenjohtaja Vilppu Palmberg pääkirjoitus kunnioittaa Uhusianon taloudenhoitajan ja sihteerin Marja-Liisa Leinon perintöä. Hän kuoli loppukesästä sairauden murtamana. ’–hän pyrki löytämään aina parannettavaa ja uusia tapoja Uhusianon työhön. Tämä jatkuva kehittymispyrkimys yhdistettynä jatkuvaan ajan hermolla olemiseen ja mahtavaan kokemukseen loi osaamista jota voi vain kadehtia.’ Morogoro-seminaarin aiheena oli Suomen kehitysyhteistyö ja toisena aiheena Uhusiano 2000-luvulla. Suomen kehitysyhteistyöstä Kepan ohjelmajohtaja Maija Seppo esittää hyvinkin tarmokkaita mielipiteitä Kepan roolista sen lisäksi että ’Kepa linkittää, yhdistää ja seuraa’. Kansalaisjärjestöyksikön päällikkö Leo Olasvirta tiivistää kansalaisjärjestöjen aseman tärkeyttä seuraaviin seikkoihin: järjestöjen vaikuttamistyö on tärkeätä, järjestöt ovat hyvän hallinnon watch dog-roolissa ja järjestöt täydentävät kehitysyhteistyökokonaisuutta. Uhusianon jäsenjärjestöistä on esitelty Msingin ystävyysseura ja Setlementtinuorten liitto.

Marja-Liisa Leinon perintö, Vilppu Palmberg / Maija Seppo, Arvokeskustelua kaivataan / Meta Sahlström, Tankar från Uhusiano-seminariet 2008 / Hyvä paha projekti. Paneelikeskustelu Uhusiano-seminaarissa 2008 / Seminaarivieraiden kommentteja / Leo Olasvirta, KEO:n päällikkö, Mitä teemme nyt ja mitä lähitulevaisuudessa, toim. Elina Puhto / Tiina Kontinen, Selkeästi määriteltyä kumppanuutta. Koulutus- ja neuvontasuunnitelmat. Toim. Marja-Leena Tihveräinen / Marja-Leena Tihveräinen (toim.), Kielikysymys / Hanna Antila-Andersson Kädentaitoja ja koulutusta, Msingin ystävyysseuran projekteja / Faktoja Msingistä ja ystävyysseurasta / Harri Sarjanoja, Yksi järjestö, monta hanketta. Setlementtinuorten liitto / Faktoja setlementeistä / Uhusiano ry, hallitus, jäsenmaksut, UM:n kansalaisjärjestöseminaari …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 2/2008 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 1/2008 (PDF)

Kansalaisjärjestöyksikön päällikkö Leo Olasvirta esittelee Pariisin julistuksen. Se on asiakirja kehitysavun tehokkuudesta, omistajuudesta, harmonispatiosta ja tuloksellisuudesta. Tärkein tavoite on tuloksellisuus. Julistus on laadittu vuonna 2005 OECD:n kehitysapukomitean kanssa. Lisäksi hän kertoo kiinnostava esimerkin Suomen ja Japanin välisestä soutukilpailusta. Kepan Tansanian-maatoimiston hankeneuvoja Anne Tarvainen ja UNGO:n resurssikeskuksen koordinaattori Venance Mlali teki seurantamatkan UNGO:n tukemiin alueverkostoihin. Seurantamatka kohdistettiin kolmeen alueverkostoon eli Kilosaan, Morogoron maaseutupiirikunnan Matomboon ja Ulangan Mahengeen. Näiden kylien järjestöt esittelivät toimintaansa, tiedotteessa on muutamia esimerkkejä. Uhusianon hallitus esittäytyy, jokainen jäsen kokemuksistaan ja liittymisestään Uhusianoon.

Pääkirjoitus / Vilppu Palmberg, Mitä meidän pitäisi oppia / Harri Sarjanoja, Tushikamanen uusi elämä / Leo Olasvirta, Ongelmanratkaisua / Leo Olasvirta, Pariisin julistus / Anne Tarvainen, Kolmen verkoston tarinat. Seurantamatka alueverkostoihin / Kilosa / Morogoron maaseutu / Ulanga, Mahenge / Uhusianon hallitus esittäytyy / Elina Puhto, Seitsemän vuoden jälkeen / Uhusiano ry, hallitus, jäsenmaksut, Uhusiano-seminaari 2008 …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 1/2008 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 2/2007 (PDF)

Uhusiano-seminaari (aikaisemmin Morogoro-seminaari) pidettiin Sirkkalehdessä Roismalassa. Tiina Kontinen pohtii näkökohtia kehitysyhteistyön vapaaehtoisuudesta tutkimuksensa ja kokemustensa pohjalta. Kolme kehitysyhteistyössä mukana ollutta vaikuttajaa kertoo tarinansa ’Kolme tietä Tansaniaan – kolme kertomusta’: Leo Lindstedt Hyvinkään kehitysmaayhdistyksestä, Harri Kivelä Vaasan kehitysmaaseurasta ja Marja-Liisa Swantz, antropologi, professori. ‘Kepa juurta jaksaen’ oli paneeli, johon itse asiassa osallistujat kaikki läsnäolijat ja joka keskusteli ilman muodollisuuksia Kepasta. Esille tuli kiinnostavia asioita.

Pientenkö kansalaisjärjestöjen Kepa? Vilppu Palmberg / Tiina Kontinen, Näkökohtia kehitysyhteistyön vapaaehtoisuudesta // Kolme tietä Tansaniaan – kolme kertomusta: / Leo Lindstedt, Kuinka minusta tuli minä / Harri Kivelä, Lannistumatonta optimismia / Marja-Liisa Swantz, Yhteisen hyvän etsimistä // Kepaa juurta jaksaen. Keskustelua ilman paneelibyrokratiaa / Heli Pimenoff, Gerald Mathei / Ville Pimenoff, Gerald lähtee matkalle / Uhusiano ry:n yhteystiedot ja jäsenmaksut …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 2/2007 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 1/2007 (PDF)

Tiina Kontisen väitöskirjan nimi on Leaning Challenges in Development Work. He hyväksyttiin keväällä. Aiheeltaan se sijoittuu aikuiskasvatuksen ja kehitysmaatutkimuksen välimaastoon. Tiina Kontinen kertoo kansalaisjärjestöistä kehitysyhteistyön tutkimuskohteina. Hän on dokumentoinut muun muassa Uhusianon jäsenjärjestöjä. Lehdessä käydään aika laajaa keskustelua Uhusianon roolista – mihin Uhusianoa tarvitaan. Vastaukset nähdään puheenvuoroista. Elina Puhto kirjoittaa UNGO:n alueverkostoista, jotka sijaitsevat Morogoron laajan läänin kaukaisissa osissa ja joiden toimintaa UINGO ja resurssikeskus tukevat.

Uhusiano tarjoaa tietoa ja yhteyksiä, Vilppu Palmberg / Elina Puhto, Tiina Kontinen, tuore tohtori / Tiina Kontinen, Kansalaisjärjestöt kehitysyhteistyössä / Elina Puhto, Keskustelua Uhusianon roolista / Niilo Kalsi, Ihanaa Uhusiano, ihanaa, mutta… / Harri Kivelä, Näin sen näkisin – Uhusianon rooli / Kaarlo Koskimies, Suorat yhteydet / Merja Airinto, Onnelan aika ja sen jälkeen hankematka / Elina Puhto, UNGO:n alueverkostot / Waltteri Katajamäki, Uudenlainen etelän vaihto-ohjelma / Pia Mäkelä (toim.), Uusittuja suunnitelmia, uusi työjako / Pia Mäkelä (toim.), Päivärahat. Keskustelua Kepan kanssa / Tiedotuksia nettisivut / kevätkokous / Uhusiano-seminaari Tyrväänkylässä Vammalassa 2007 / Uhusiano ry, hallitus …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 1/2007 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 2/2006 (PDF)

Leo Lindstedt Hyvinkään kehitysmaayhdistyksestä artikkelin aihe on ’Sydämen sivistys ja arkipäivän solidaarisuus, Kansalais- ja järjestötoiminnan haasteita’. Kepan Tansanian-toimiston uusi hankeneuvoja Anne Tarvainen on aloittanut työnsä. Hän esittelee Kepan uuden TAP-sopimuksen (Training and Advice Plan), jolla tähdätään Kepan jäsenjärjestön ja etelän kumppaneiden pitkäjänteiseen koulutukseen ja neuvontaan. Marika Lohi oli valmistanut Morogoro-seminaariin kattavan järjestön taloushallinnon opetuspaketin. Seminaarilaisten esille tuomia ongelmia käsiteltiin alustuksissa, keskusteluissa ja ryhmätöissä. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön uusista linjauksista paneelin alustajina olivat Leo Olasvirta ja Riikka Otsamo. Keskustelua on referoitu. Äetsän kehitysmaaseuran Mikochenin koulu-projektia vetävät Ulla Hepola ja Sinikka Óla. Koulun rakennuslinjan ja englanninopettaja Julius Mhando kertoi koulun käytännöstä.

Kiitettävää talkoohenkeä, Vilppu Palmberg / Leo Lindstedt, Sydämen sivistys ja arkipäivän solidaarisuus – kansalais- ja järjestötoiminnan haasteita / Anne Tarvainen, Uusia tuulia / Morogoro-seminaari Naantalissa / Harold Mloka, Resurssikeskus nyt, koonnut Elina Puhto / Marika Lohi, Mikä taloushallinnossa mietityttää? / Hankkeen budjetointi – tapausesittely / Marika Lohi, Talouskoulutuksen ryhmätyö projektisuunnittelusta / Marika Lohi, Taloushallinnon ryhmätyö rahasta / Pia Mäkelä, Tulitanssi – Ngoma moto / Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön uudet linjaukset, paneelin puheenjohtaja Leo Lindstedt, koonnut Elina Puhto Leo Olasvirta, KEO / Riikka Otsamo, KEO / Helena Nevalainen, Kepa // Keskustelu: / Julius Mhando, Mikochenin koulu / Modest Mkude, Tufahamishane – Saakaamme toisiamme ymmärtämään, UNGOn tiedotuslehti, suom Pia Mäkelä / Leo Lindstedt, Onko Valkoisella masailla Kennedyn aivot // Tansanian faktoja Kokousilmoituksia / Morogoro-seminaari 31.8.–2.9. / Syyskokous 11.11.2006 Tampereella / Uhusiano ry, hallitus 2006 …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 2/2006 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 1/2006 (PDF)

Uhusianon puheenjohtaja Vilppu Palmberg kirjoittaa otsikolla ‘Uusi vuosi – uudet kujeet’ muun muassa ulkoministeriön uudistetusta hakuprosessista, UNGO:n ja Uhusianon resurssikeskushankkeen jatkotuen hakusuunnitelmista. Kansalaisjärjestöfoorumi Pohjoinen -etelä pidettiin Morogorossa. Foorumin valmisteluun ovat olleet mukana suunnittelussa ja osallistumassa Uhusiano, Kepan Tansanian-toimisto, Forum Syd, Foudation for Civil Society, Toivala-säätiö, Äetsän seudun kehitysmaaseura, SNV (Alankomaiden kehitysyhteistyöjärjestö), TANGO (Tansanian kansalaisjärjestöjen kattojärjestö), Dar es Salaamin yliopisto, Hyvinkään kehitysmaayhdistys, Suomen Tansanian-suurlähetystö ja Care Tanzania. Kari Lindstedt Hyvinkään kehitysmaayhdistyksestä on kirjoittanut kiintoisan matkaraportin foorumista ja Morogorosta.

Uusi vuosi – uudet kujeet, Vilppu Palmberg / Joseph Saqware ja Boniventure Mtalimbo, Pohjoinen ja etelä yhdessä / Foorumi Morogorossa 4.–5.11. 2005 / Elina Puhto, Kansalaisjärjestö / Marja-Leena Tihveräinen ja Georg Pimenoff, Morogorossa marraskuussa – Kepan hankekoulutus / Venance Mlally, Resurssikeskus – sydän / Kari Lindstedt, Ensikertalainen Hyvinkäältä, Matkaraportti / Uhusiano kevätkokous 22.4. klo 13 / Kesätapaaminen 15.7. / Morogoro-seminaari Naantalissa 11.–13.8. / Uhusiano ry, hallituksen jäsenet …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 1/2006 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 2/2005 (PDF)

Kansalaisjärjestöjen rooli ja tulevaisuus kehitysyhteistyössä on yksi tiedotteen kestoaiheista. Siitä kertoo Pia Mäkelä ja Kenny Manara puolestaan Tansanian kehityspoliittisesta tilanteesta. Samaan aihepiiriin liittyy myös resurssikeskuksen koordinaattorin Venance Mlally selvitys projektin edistymisestä. Jäsenjärjestöjen projekteista kerrotaan Vaasan kehitysmaaseuran orpolapsiprojektista ja aidsprojekteista sekä esitellään Äetsän kehitysmaaseuran Mikochenin ammatillista koulutuskeskus-projektia.

Pia Mäkelä (toim.), Kansalaisjärjestöjen rooli ja tulevaisuus kehitysyhteistyössä / Kenny Manara, Tansanian kehityspoliittinen tilanne ja kansalaisorganisaatiot / Venance Mlally, Information Resource Centre, kertomus projektin edistymisestä / Pauliina Aarnio, Morogoron kartta / Harri Kivelä, Bitit puhuvat ilmaiseksi – Skype – nettipuhelinohjelma / Mikochenin ammatillinen koulutuskeskus / Orpolasten koulutus / ”Pelkkä tieto ei riitä, tarvitaan käyttäytymisen muutosta”, Vaasan kehitysmaaseura aids-projektit / Tyttöjen opiskeluedellytysten parantaminen / Tiedotteita Kanslaisjärjestöyksiköllä uusi käyntiosoite / Uhusianon nettisivut avautuvat / Toimitus kiittää juttujen kirjoittajia, kuvaajia ja kokoojia / Uhusiano ry, hallituksen jäsenet …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 2/2005 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 1/2005 (PDF)

UNGO:n ja Uhusianon resurssikeskusprojektin koordinaattori Venance Mlally kertoo UNGON:n ja Uhusianon resurssikeskuksen alkutaipaleesta ja Kepan yhteystoimitsija Tiina Kukkamaa Kepa Tansanian-toimiston kuulumisia. Leo Lindstedt ottaa kantaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäen lausuntoihin artikkelissa ’Ministeri, kansalaisjärjestöt ja kehitysyhteistyö’.

Uhusianon kesäseminaari Vammalan Roismalassa / Modest Mkude, Pohjoinen – etelä foorumi Morogorossa / Venance Mlally, Resurssikeskusprojekti / Morogoro-seminaari Hauholla Viittakivessä / Tiina Kukkamaa, Tansanian Kepan kuulumisia / Kepan jäsenkysely / Koolla KEO:ssa, kansalaisjärjestöseminaari / Leo Lindstedt, Ministeri, kansalaisjärjestöt ja kehitysyhteistyö / Uhusiano ry, hallituksen jäsenet …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 1/2005 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 1/2004 (PDF)

Pääkirjoituksessa puheenjohtaja Heli Pimenoff kertoo Uhusianon ja UNGO:n yhteisestä hankkeesta Tuki Morogoron alueen kansalaisjärjestöjen resurssi- ja informaatiokeskukselle. UNGO:n ja Uhusianon yhteistyösopimus on allekirjoitettu samoin yhteyspalvelusopimus Kepan Tansanian-toimiston kanssa. Joseph Saqware UNGO:n resurssitiimistä kertoi resurssikeskuksen käynnistymisestä. Jasmine Tiisekwa UNGO:sta kertoo Tansanian kansalaisjärjestölain vuonna 2002 alkaneista valmisteluista ja miten siihen suhtaudutaan kun lain toimeenpano on alkanut vuonna 2004.

Puheenjohtajalta, Heli Pimenoff / Morogoro-seminaari 2004, Vaasa / Jasmine Tiisekwa, UNGO, Tansanian uusi kansalaisjärjestölaki / Salla Korpela, UM:n hanketarkastusmatkan havaintoja / Joseph Saqware, Kanslaisjärjestöjen resurssikeskus Morogoroon / Pia Mäkelä, Uhusianon vuosi / Uhusiano ry, hallitus 2005, toimintaa 2005 …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 1/2004 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 1/2003 (PDF)

Tiedote on suomen- ja englanninkielinen ja teema on koulutus. Professori M.M. Mulokozi Swahilin tutkimuksen laitokselta Dar es Salaamista oli vieraana swahili-seminaarissa. Hänen esitelmäsä Swahili kansallisena ja kansainvälisenä kielenä julkaistaan nyt vähän jälkikäteen. Pia Mäkelä kertoo Kisukun perheen koululaisista, Salla Virta kertoo Tansanian-kokemuksistaan Mustasaaren keskuskoulun 4 A-luokan oppilaille. Hän joutui kysymysryöppyyn. Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun viidesluokkalaiset kirjoittavat suomalaisen koulun arjesta Kambalan koulun oppilaille Tansaniaan. Kirjoitukset käännettiin swahiliksi Kambalan kylään. Lopuksi on esitellään Anna Ylä-Anttilan tekemä selvitys Kepalle oppilaitoksista ja järjestöistä Kepan Tansanian-toimiston asiakkaina vuonna 2002.

Pääkirjoitus, Editorial / M. M. Mulokozi, Swahilin tutkimuksen laitos Dare Salaamin yliopisto, Swahili kansallisena ja kansainvälisenä kielenä / M. M. Mulkokozi, Institute of Swahili Research, University of Dar es Salaam, Swahili as a National and International Language / Pia Mäkelä, Koululaisia Kisikun suurperheessä / Pia Mäkelä, Wanafunzi wa familia ya Kisiku / Elina Puhto, Tansanian koulutusjärjestelmä: Muutamia faktoja ja koululaisten kertomuksia / Elina Puhto, Facts and stories, The Education System of Tanzania / Salla Virta, ETVO-vapaehtoinen Mehayossa Morogorossa, 4 A:n ajatuksia Tansaniasta / Salla Virta, A Volunteer in Mehayo, Morogoro, 10 year old Pupils Talk about Tanzania / Elina Puhto, “…mutta kun sitä ajattelee…” Viidesluokkalaiset kertovat koulun arjesta / Elina Puhto, “…but when you really think about it…” Fifth Graders Talk about the Everyday Life in the School / Toini Niskanen, Kehyapu Ystävät/Toinin Tori, Orpojen koulutusta Tansanian Morogorossa / Sirpa Rovaniemi, Listen carefully! Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön suunnittelun ja toteutuksen lähdettävä Etelän…. / Sirpa Rovaniemi, Listen Carefully! NGO Development Co-operation should take the Southern NGOs’ need as its starting point / Oppilaitokset ja järjestöt Kepa Tansanian asiakkaina 2002. Lyhennelmä Anna Ylä-Anttilan selvityksestä Kepalle 2003 / Educational establishment and organisations as customers to Kepa Tanzania in 2002 / Uhusiano, Uhusiano / Uhusianon jäsenjärjestöt / Uhusianon hallituksen jäsenet …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 1/2003 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 3/2002 (PDF)

Tiedote ilmestyy suomenkielisenä ja englanninkielisenä monisteena. Teema on verkostoituminen. Seminaarissa alustajina olivat UNGO:n puheenjohtaja Modest Mkude, joka esitteli kansalaisyhteiskunnan asemaa ja roolia Morogorossa, Jorma Suvanto ulkoministeriön Itä- ja Länsi-Afrikan yksiköstä, joka arvioi Tansanian kehitystä, Kepan edustajat Tiina Kontinen ja Maija Seppo, jotka luonnehtivat verkostoitumista: se on vahvuuksien lisäämistä ja heikkouksien vähentämistä. Kaikkien alustusten jälkeinen keskustelu on raportoitu. Uhusianon jäsenjärjestöjen projekteja selostavat Hannele Tams Iisalmen Nuorison Tuki/Iisamen Kehypajan toimintaa, Kirsi Laine Vaasan kehitysmaaseuran ja MMCCA-järjestön (Morogoro Multisectoral Community Concern Association) kanssa muotoutuvaa yhteistyötä Tansaniassa ja Harri Kivelä Vaasan kehitysmaaseuran ja Vaasan kaupungin kuntayhteistyötä. Marja-Liisa Swantz kertoo Hartolan Ja Iramban kuntayhteistyöstä.

Uhusianon Morogoro-seminaari Pohjois-Savon kansanopistolla 9.–11.8.2002, Seminaari alustukset ja keskustelut / Morogoron alueen kehittämi nen – mitä kansalaisjärjestöt voivat tehdä? TOIVALA-säätiön ja Uhusiano ry:n kesätapaaminen 9.–11.8.2002, tapaamispaikka Pohjois-Savon opisto, Kuopio, ohjelmaaikataulu… Aluksi: Pohjois-Savon kansanopistolla pidetyn Uhusiano r.y.:n seminaarin teemana oli verkostoituminen. Toivala-säätiö toimi ansiokkaasti seminaarin isäntänä. Alustukset ja keskustelut nauhoitettiin seminaarinväen luvalla. Tämä raportti on tehty nauhoituksen pohjalta, joten siitä saa kuvan seminaarin kulusta ja tunnelmasta. Tämä seminaariselostus on myös Uhusiano-tiedotteen numero 3/2002. Toivala-säätiön toiminnasta ja Suomen kuntaliiton alkavasta kehitysyhteistyöohjelmasta on perusteelliset artikkelit Uhusianotiedotteessa 2/2002, joka ilmestyi keväällä. Siksi Toivala-säätiön ja Kuntaliiton puheenvuoroja ei ole tässä raportissa mukana. Raportin valmistaminen kesti kauan, toivottavasti tulos on odotuksen arvoinen. Siitä on valmistettu suomenkielinen ja englanninkielinen versio. Grafiikan on tehnyt Katti Ka-Batembo. Elina Puhto ja Nora Witans ovat kääntäneet englanninkieliset alustukset ja puheenvuorot …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 3/2002 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 2/2002 (PDF)

Pääkirjoitus: Swahili-sanakirja on ilmestynyt – aurinko paistaa. Paula Kuusipalo selostaa swahili-seminaaria, haastatellaan sanakirjan hankkineita ja sen teossa osallisia. Kehitysyhteistyöministeri Satu Hassi on lähettänyt onnittelut ja tervehdyksen, suomeksi ja swahiliksi. Uudet tuulet -otsikon alla Timo Voipio käsittelee artikkelissaan paikallishallinnon ja kansalaisjärjestöjen merkitystä ja Heli Liikkasen esittelee Suomen kuntaliiton kehitysyhteistyöstä. Tämä tiedote on suomen- ja englanninkielinen.

Pääkirjoitus /// Sukella swahiliin / Paula Kuusipalo, Swahili-seminaari 20.4.2002 / Joko sinä olet tutustunut sanakirjaan? / Ympäristöministeri Satu Hassi, Tervehdys seminaarille / Elina Puhto, Neljätoistavuotiaiden näkemyksiä / Heriel Kitururu, Kunnioittamisesta / Timo Voipio, Paikallishallinto ja kansalaisjärjestöjen merkitys / Heli Liikanen, Suomen kuntaliiton kehitysyhteistyö / Morogoron alueen kehittäminen – Mitä kansalaisjärjestöt voivat tehdä, Kesätapaamisen ohjelma, Toivala-säätiö ja Uhusiano / Ilmoittautumislomake / Järjestöesittely: Toivala-säätiö // Uutisia: / Uusi tilinumero Morogorossa / Dictionary in good use / Kirjeet: / Viveca Hedengren, Kevyt katsaus Kepaan // Uhusianon jäsenjärjestöt / Uhusiano hallitus … Editorial /// Kamusi oyee! / Paula Kuusipalo, Seminar of Swahili / Waziri wa maszingira Mheshimiwa Satu Hassi aliwa salimia marafiki ya kamusi / Elina Puhto, Africa at Fourteen / Heriel Kitururu, Respect / Timo Voipio, The Role of Local Governments and National Civic Rights Networks / Heli Liikanen, Municipalities – Ahead with New Ideas // NGO Presentation: Toivala Foundation // News // Letters …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 2/2002 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 1/2002 (PDF)

Tiedotteen motto on ’Sukella swahiliin’ sanakirjan ilmestymisen lähestyessä. Tiedotteen pääkirjoitus on swahiliksi ja suomeksi, samoin kuin Vaasan hankkeiden raportointi. Muut lehden artikkelit ovat suomeksi ja englanniksi.Uhusianon puheenjohtaja Kaarlo Koskimies pohtii kansainvälistä kilpailukykyä, globaalia taloutta ja kaupan vapautumista. ’Me emme ajattele vastaako toimintamme noita taloudellisia realiteetteja. Me toteutamme globalisaatiota toisin, vuorovaikutuksena ihmiselle, välittömien kontaktien kautta’. Elina Puhto on käynyt haastattelemassa Helsingin yliopistossa swahilin kakkoskurssin opiskelijoita. Tiina Kontinen kertoo uusista tuulista ’Miten Tansania-yhteistyö on muuttumassa’ viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Alustusta seurannutta keskustelua on raportoitu myös. Uusia tuulia testataan käytännössä kun Vaasa hankkeiden arviointi on tehty Dar es Salaamin yliopistossa.

Pääkirjoitus /// Sukella swahiliin: / Tia Teckenberg, Näköalapaikalla kahteen kulttuuriin / Elina Puhto, Sukellus swahiliin / Sinikka Wikström, Suomen kielen opiskelua Hombozan vuorilla / Tiina Kontinen, Miten Tansania-yhteistyö on muuttumassa, Uudet tuulet käytännössö…? / Eustella Bhalalusesa, Vaasan hankkeiden arviointiraportti // Järjestöesittely: / Aurinkokeittäjät, Jami Koskinen ja Hanna Paulomäki / Anita Lintula, Tansanialainen tuulahdus Tampereella // Uhusianon jäsenjärjestöt / Uhusiano hallitus … Jarida /// Kamusi oyee! / Tia Teckenberg, Seeing differently / Elina Puhto, Diving into Swahili / Sinikka Wikström, Learning Finnish in the Slopes of Homboza / Tiina Kontinen, Winds of Change in Finnish-Tanzanian NGO co-operation / Eustella Bhalalusesa, Ripoti ya Tathmini ya Vaasa // NGO Presentation: / Jiko la Jua, Jami Koskinen ja Hanna Paulomäki / Anita Lintula, Let’s Meet at Mambo’s // Uhusianon jäsenjärjetöt / Uhusiano hallitus …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 1/2002 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 3/2001 (PDF)

Tiedote on suomen-, englannin- ja swahilinkielinen. Kumppanuusseminaari pidettiin kesällä 2001. Kumppanuutta selviteltiin monelta kannalta. Linda Ngido MEHAYO-järjestöstä kertoo järjestön vaiheista ja Suomen-vierailustaan, Terese Ahlström kertoo vaasalaisten ja morogorolaisten opettajien yhteistyöstä ja opettajien opinto-ohjelmien neuvottelemisesta niin että ne sopisivat Åbo Akademin standardeihin ja jotka johtaisivat tutkintoon. Tiina Kontinen jatkaa keskustelua kumppanuudesta ja UNGO:n puheenjohtaja esittelee Morogoroa ’Puhukaamme samaa kieltä, jakakaamme samat unelmat’. Suomea puhuva Gerard Matei vieraili Suomessa. Artikkelin ’Helleaalto Vammalassa’ on kirjoittanut Tuomo Haapaniemi.

Pääkirjoitus /// Kumppanuus: / Linda Ngido, Monelaisia kumppaneita / Terese Ahlström, Hiljaa hyvää tulee / Tiina Kontinen, Keskustelua kumppanuudesta, Nipe nikupe / Eräs matkustaja, Erään kehityshankkeen tarina / Ndumey Mukama, Puhukaamme samaa kieltä, jakakaamme samat unelmat / Tommi Haapaniemi, Naksu kesä eli Helleaalto Vammalassa // Uutiset: / Dar es Salaamin yliopisto evaluoi Vaasaa / Swahil-suomi-swahili – enää puoli vuotta / Suahilijn peruskurssi Viittakivessä / MWAP (Morogoro Women-focused Aggorestation) projectevaluoi Viittakiven projektin // Uhusianon jäsenjärjetöt / Uhusianon hallituksen jäsenet … Jarida, Elina Puhto /// Partnership: / Linda Ngido, All Kinds of Partners / Terese Ahlström, A little and a little Fills the Measure / Tiina Kontinen, Discussion about Partnership / Msafiri, Hadithi ya Mradi wa Maendeleo / Ndumey Mukama, Let us Talk One Lamguage, Let us Have one vision / Tommi Haapaniemi, Hot summer in Inna Farm // News: / Dar es Salaam University evaluates the Education and Library Project / Swahili-Finnish-Swahili dictionary / Swahili course in Viittakivi / MWAP evaluates village clinic project // Uhusiano member organization / Uhusiano board members …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 3/2001 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 2/2001 (PDF)

Tiedote on suomen- ja englanninkielinen. Suurimpana teema ovat naiset. Annu Piirto on haastatellut Raimo Harjulaa teemasta hyvä perhe ja parisuhde tämän itäafrikkalaisia sananlaskujen valossa (Harjula, Parempi pakaroitta kuin päätä vailla). Sukupuolten välisiä suhteita käsitellään myös swahilinkielisessä rap-musiikissa, siitä on kirjoittanut Halifa Mjengwa. Tulikukka de Fresnesin ja Katta Karjalaisen artikkelit käsittelevät ihoa, ’Aurinko- ja elohopeakylpyjä’. Lehdessä on myös ympäristö- ja kehitysministeri Satu Hassin ja Kepan Tansanian-toimistossa työnsä alkaneen ohjelmatyöntekijän Gertrud Mmbagan haastattelut. Kirjeitä-osastossa kantaa ottavat Matti Lahtinen Kepasta (’Kepa Tansaniassa – kenen asialla?’), Kaarlo Koskimies kansalaisjärjestöille myönnetyistä hankevaroista (’Maailmanparannusrahaa jaossa’) ja Leo Söderqvist kirjoittaa kumppanuudesta (’Kumppanuus on totinen asia’).

Pääkirjoitus // Kauniit ja rohkeat: / Annu Piirto, Hyvä perhe ja parisuhde itäafrikkalaisten sananlaskujen valossa / Halifa Mjengwa, Rakkaus ei ole riitaa, suom. Elina Puhto / Elina Puhto, Haastateltavana ministeri Satu Hassi / Tiina Kontinen, Haastateltavana Gertrud Mmbaga / Kukka de Fresnes ja Katta Karjalainen, Aurinko- ja elohopeakylpyjä // Kirjeet: / Matti Lahtinen, Kepa Tansaniassa – kenen asialla / Kaarlo Koskimies, Maailmanparannusrahaa jaossa / Leo Söderqvist, Kumppanuus on totinen asia // Uutiset: / Kesäinen tapaaminen Viittakivessä / Uusi jäsen Toivala-säätiö / Marie Shaba Suomessa / Afrikka 2002 // Järjestöesittelyt: / Toinin Tori / Tapo, taistelua köyttää vastaan / Outileena Uotila, Batiikkia Bbezissä // Uhusiano hallitus … Editorial // The Bold and the Beautiful: / Annu Piirto, Good Family and Good Relationships Examined through East African Proverbs / Halifa Mjengwa, Mapenzi sio ugomwi / Elina Puhto, An Interview with Minister Satu Hassi / Tiina Kontinen, An Interview with Gertrude Mmbaga / Kukka de Fresnes and Katta Karjalainen, Bleaching and Tanning / Joseph Saqware, Ungo Cultural Evening // Letters: / Matti Lahtinen, Kepa in Tanzania – on whose cause? / Kaarlo koskimies, Money available for good purposes / Leo Söderqvist, Partnership is serious business // News: / A summer meeting at Viittakivi / Finns meet Africa ’Africa 2002’ / Marie Shaba visited Finland // NGO Presentations: / Toinin tori supporting orphan education / TAPO, fighting against poverty / Outileena Uotila, Batik in Bbezi // Uhusiano board members …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 2/2001 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 1/2001 (PDF)

Tiedote on suomen- ja englanninkielinen. Artikkelit painottuvat luontoon. Pia Mäkelä kirjoittaa että kehitysmaiden ympäristöongelmat johtuvat pohjimmiltaan köyhyydestä. Lisäksi hän kertoo ympäristökasvatuksesta Tansaniassa ja Uluguru-vuorten geologiasta. Hanna Kolehmainen selvittää Usambaran trooppisen metsän ainutlaatuisuutta, erityisesti monien kasvilajien endeemisyyttä. Tiina Kontinen on seurannut ulkoministeriön verkkosivuilla käytyä keskustelua kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä. Kirjeet-osastossa puheenjohtaja Kaarlo Koskimies korostaa Kepan panostuksen tärkeyttä Itä-Afrikassa, Leo Söderqvist ehdottaa että Kepan pitäisi valmistella kunnollinen maaohjelma ja strategia, jotta työtä köyhyyden vähentämiseksi voisi tehdä systemaattisesti ja Kirsi Laine kirjoittaa kumppanuudesta.

Pääkirjoitus / Uhusianon jäsenjärjestöt /// Ympäristö: / Pia Mäkelä, Rikkauden ja köyhyyden saasteet // Pia Mäkelä, Ympäristökasvatus Tansaniassa // Dennis Londo, Kaukana kotimetsästä suomalaisessa metsäopistossa // Hanna Kolehmainen, Tutkimusmatka Itä-Usambaralle saintpaulian kotimetsiin // Pia Mäkelä, Uluguru-vuoret // Tiina Kontinen, Kansalaisjärjestökeskustelua internetissä // Puheenjohtajalta, Kaarlo Koskimies // Kirjeet: / Leo Säderqvist, Tansania maaohjelmamaaksi / Kaarlo Koskimies, Satsauksia Itä-Afrikkaan / Kirsi Laine, Kumppanuudesta // Elina Puhto, Msolokelossa // Arvi Hurskainen, Automaattinen kielenkääntäminen, haast. Elina Puhto // Järjestöesittely: / Msingin ystävyysseura / Kehitysmaakauppa Endelea, Vaasan kehitysmaa kauppayhdistys / Tesco: Tanzanian Environmental and Sanitation Conservators / Uudajata, Perinteisen lääketoeteen ja sen tutkimuksen seura // Uhusianon hallitus … Editorial / Uhusiano member organizations /// Environment – mazingira: / Pia Mäkelä, Pollution of wealth and of poverty // Pia Mäkelä, Environmental education in Tanzania // Dennis Londo, Studying Forestry in Finland // Hanna Kolehmainen, Expedition to the Usambara, the home of African violets // Pia Mäkelä, Uluguru Mountains // Tiina Kontinen, NGO Talk in Internet // From the Chairperson, Kaarlo Koskimies, As they say: “It always becomes better but never good // Letters: / Leo Söderqvist, Tanzania in Kepa agenda / Kaarlo Koskimies, Effort in Eastern Africa / Kirsi Laine, About partnership // Elina Puhto, Happy Moments in Msolokelo // Arvi Hurskainen, Automatic translation, interviewer Elina Puhto // NGO Presentations: / Msingi Friendship Association / Vaasa world shop Endelea / Tesco, Tanzanian Environmental and Sanitation / Conservators / UUDAJATA Chana cha Uganga na Utafiti wa dawa za jadi Tanzania // Uhusiano board members …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 1/2001 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 2/2000 (PDF)

Tämän numeron pääosassa on Morogorossa pidetty juhlaseminaari, jonka teeman oli ’Kansalaisjärjestöjen muuttuvat rooli kehitysyhteistyössä’. Juhlapuhujana oli TANGO:n puheenjohtaja Marie Shaba, UNGO-Uhusiano -yhteistyötä esitteli Joseph Saqware. Tiina Kontinen esitteli alkuvaiheessa olevan väitöskirjatyönsä aineiston keruuta, jännitteitä ja näkökulmia. Kaisa Kivelä kertoo viisi vuotta täyttäneen MEHAYO:n toiminnasta. Se on nuorten kehitysvammaisten keskus Morogorossa. Tiedote on suomen- ja englanninkielinen.

Pääkirjoitus, Heli Pimenoff // Morogoro-seminaari: / Paula Kuusipalo, Kumppanuutta oppimassa / Marie Shaban puhe, Me yhdessä – Kansalaisjärjestöt kansalaisyhteiskunnassa / Joseph Saqware, UNGO:n ja Uhusianon yhteistyöstä / Tiina Kontinen, Kohti uutta kumppanuutta? Muutoshaasteita suomalaiselle kansalaisjärjestötoiminnalle Morogorossa / Kaisa Kivelä, Oma apu, paras apu – Juhlaa ja arkea Mehayossa / Tansanialaisia vapaaehtoistyöntekijöitä // Uutiset: / Kepa Tansanian arviointiraportti suomeksi / Ulkoasiainministeriön hanketuen käsikirja / Tietoa internetissä / Parempi pakaroitta kuin päätä vailla / Järjestöjen esittelyä Uhusiano-tiedotteessa // Kirjeet: / Paula Kuusipalo, Kumppanuus, mitä se on? // Uhusianon jäsenjärjestöt / Uhusianon hallitus … Editorial, Heli Pimenoff // On Morogoro Seminar: / Paula Kuusipalo, Learning Partnership / Marie Shaba, We are the NGO:s – The Present Day and the Future on Tanzanian NGOs / Joseph Saqware, UNGO – Uhusiano co-opertaion / Tiina Kontinen, Finnish NGO Development Activities in Morogoro – Perspectives, Tensions and Future Challenges / Kaisa Kivelä, Working it Out – the Everyday Challemge of an NGO // News: / A review of Kepa Tanzania / Making friends / East African proverbs in Finnish // Letters: / Joseph Saqware, Morogoro Seminar and the 10th anniversary of Uhusiano in Morogoro / Paula Kuusipalo, What does partnership mean? // Uhusiano board members …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 2/2000 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 1/2000 (PDF)

Uhusianon toiminnan 10-vuotisjuhlanumero ilmestyy nelikielisenä. Suurin osa artikkeleista on suomeksi ja englanniksi. Myös ruotsi ja swahili saavat sijansa lehdessä. Úhusianon puheenjohtaja Heli Pimenoff luonnehtii kuluneita vuosia ja UNGO:n sihteeri Joseph Saqware UNGO:n profiilia. Swahili-sanakirjan toimitusperiaatteista kertoo professori Arvi Hurskainen ja toimittajat sanakirjan tekemisestä. Kaisa Kivelä puolestaan luonnehtii kokemuksiaan Uhusianosta, UNGO:sta ja Kepasta Morogorossa. Lisäksi esitellään kahden nuoren vaasalaisen matkakokemukset Tansaniasta, morogorolaisen Kepan nuorisovaihtoon osallistuneen nuoren kokemuksista ja vuoden Suomessa opiskelevan nuoren opiskelun alkutaipaleesta. Lisäksi julkaistaan Uhusianon ja UNGO:n välinen ensimmäinen yhteistyösopimus.

Nelikielinen tiedote, pääkirjoitus / Heli Pimenoff, Uhusiano täyttää 10 vuotta / Joseph Saqware, Ungon profiili / Leo Söderqvist, Kolme kovaa vuotta / Elina Puhto, Suahilikorpus ja sanakirja, professori Arvi Hurskaisen haastattelu / Elina Puhto, Kuinka sanakirja tehdään, Suahilin sanakirjan toimittajat kertovat / Morogoro-juhlaseminaari / Kaisa Kivelä, Au pairina Morogorossa, Kokemuksiani ja ajatuksiani, Uhusianosta, UNGO:sta ja Kepasta / Neljä kertomusta, kaksi Suomesta, kaksi Tansaniasta: Magnus Hansen, 18, Vasa, Ida Karlsson, 16, Vaasasta, Samuel Ngido, 24, Morogorosta, Halifa Mjengwa 24, Dar es Salaamista / UNGO:n (Tansania) ja Uhusianon (Suomi) välinen yhteistyösopimus / Uhusianon jäsenjärjestöjen projektit Morogoron alueella / Tarinoita, suom. suahilista Elina Puhto, Abunuwasi, Jänis, hyeena ja leopardi, Kuinka jänis laski leopardin täplät / Faktoja Suomesta ja Tansaniasta / UNGO:n hallituksen jäsenet vuonna 2000, sananlaskuja / Uhusiano ry:n halitus 2000 ja jäsenjärjestöt … Jarida / Heli Pimenoff, Uhusiano turns ten / Joseph Saqware, UNGO:s profile / Leo Söderqvist, Three hard years passed / Elina Puhto, The Swahili corpus and dictionary, The interview of professor Arvi Hurskainen / Elina Puhto, How dictionary is made, The compilers of the Swahili dictionary tell / The 10th celebration seminar in Morogoro / Kaisa Kivelä, Baby sitting in Morogoro, Experiences with Uhusiano, UNGO and Kepa Tanzania / Four stories, Two from Finland, two from Tanzania: Magnus Hansen, 18, Vaasa, Ida Karlsson, 16, Vaasa, Samuel Ngido, 24, Vaasa, Halifa Mjengwa, 24, Dar es Salaam / Agreement on co-operation between UNGO (Tanzania) and Uhusiano (Finland) / The projects of Uhusiano member organizations / Facts about Finland and Tanzania / UNGO board members …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 1/2000 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 1–2/1999 (PDF)

Georg Pimenoff kertoo Morogoron muuttuvasta katukuvasta, seinä- ja kylttimaaluksista. Tiina Kontinen selvittää alkavaa tutkimustaan, jonka kohteena on suomalais-tansanialainen kansalaisjärjestö – kehitysyhteistyö. Iisalmen kehypajan vieraina olleet Esther Chissunga ja Rose Maeda esittelivät kaksi kansalaisjärjestöä Morogorosta: MOECO:n, Morogoro Environmental Conservation Organisationin, Morogoron ympäristönsuojelujärjestön ja Rose Maeda MWFT:n Morogoro Women Trust Fundin, Morogoron naisten tukirahaston, johon kuuluu ruokaryhmä, ompelijaryhmä ja kodin rahatalousryhmä. Swahilisanakirjan valmistumista uumoillaan.

Uuden tuhannen alkaessa / Georg Pimenoff, Katoavaa kansanperinnettä? Morogoron muuttuva katukuva / Tiina Kontinen, Suomalais-tansanialainen kansalaisjärjestö-kehitysyhteistyö tutkimuskohteena / Sieltä täältä – Johnson Jackob Mluge / Sieltä täältä – Suahilin sanakirja tekeillä / Uhusianon uusi jäsenjärjestö, Vanhustyön keskusliitto / Heli Niskanen, Misitu ni uhai – metsä on elämä eli heinähiilet lumwezalaisittain / Berit Valtonen, Muutoksia muistikuviin, enemmän sinistä, vähemmän vihreää / Kaksi kansalaisjärjestöä Morogorossa: MOECO, Morogon ympäristön suojelujärjestö, Morogoron naisten tukirahasto / Elina Puhto, Suahilin peruskurssi / Ruahan peruskoulun oppilaat kirjoittavat, suom. Elina Puhto / Uhusiano ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2000 / Uluguru-vuorilla kerrotaan, runo / Uhusiaon hallitus 2000, varajäsenet …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 1-2/1999 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 1-2/1998 (PDF)

Kaksoisnumero on matkailupainotteinen. Sinikka Malkamäki antaa evästyksiä Tansanian-matkalle, Elina Puhto on koonnut swahilin turistisanasto ja Heli Niskanen lyhyen swahili-luguru -sanaston ja Berit Valtonen kertoo havainnoista ja hoksauksista. Morogoro-seminaarissa Susana Chekani kertoo kansalaisjärjestötoiminnasta Morogorossa, Leo Söderqvist Kepan toiminnasta, ja Herieth Othiniel Söderqvist SIDO-järjestöstä ja naisten kehityksestä Tansaniassa.

Heli Pimenoff, Takana työntäyteinen vuosi / Uhusianon ensimmäinen syyskokous / Raymond Rugemalira, Perinteinen kasvatus buhaya-kansan keskuudessa, Kova työ on vaurauden perusta / Morogoron maaseudun kyläkouluissa, Oppilaat kirjoittavat arjestaan, suom. Elina Puhto / Kulttuurit törmäävät – Simon Kitururu, Ensimmäiset yllätykseni Suomessa / Kulttuurit törmäävät – Marja Jörgensen, Kokemuksia Tansaniassa / Sinikka Malkamäki, Karibuni Tanzania – tervetuloa Tansaniaan, evästystä matkalle / Hyödyllisiä yhteystietoja, matkavarustuksia / Sinikka Malkamäki, Laukuista nahanvalmistukseen / Heli Niskanen, Luomunahkaa muokkaamassa / Elina Puhto, Suahilin turistisanastoa / Heli Niskanen, Hausindile? Suahili – kiluguru -sanastoa / Morogoro-seminaarin satoa: Leo Söderqvist, Kepan toiminta Tansaniassa / Morogoro-seminaarin satoa: Susana Chekani, Kansalaisjärjestötoiminta Morogorossa / Peter Eigen ja Transparency International / Herieth Othiniel Söderqvist, SIDO ja naisten kehitys Tansaniassa / Uhusianolle sisarjärjestö Morogoroon, UNGO seuloo jyvät akanoista / Berit Valtonen, Havaintoja ja hoksauksia A – Ö, osa 1 / Björn Falck, Nordic Clinic, Dsm, Malarian hoitosuositukset / Kepan syyskokous, Lukeminen kannattaa aina, Tansanian juhlapyhät ja koulujen lukuvuosi, Kenttäpostia, Morogoronseminaari tutustutti projektin suunnitteluun / Uhusianon toimintasuunnitelma 1999 / Uhusianon hallitus ja jäsenjärjestöt …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 1–2/1998 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 2/1997 (PDF)

Morogoro-seminaarin aiheena oli kulttuurinäkökohtien huomioon ottaminen projektisuunnittelussa. Siitä alusti kansalaisjärjestöosaston osastopäällikkö Sakari Eräpohja. Marja-Liisa Swantz vastaa kysymykseen mistä kulttuurien kohtaamisessa on kysymys: ’Voimme sanoa, että kaikissa kulttuureissa on perustavanlaatuisia yhtäläisyyksiä, jotka tekevät kohtaamisen mahdolliseksi ja jopa helpoksi.’ Maggid Mjengwa kertoo kulttuurieroista, joita hän on pannut merkille. Hän on asunut Ruotsissa yli neljä vuotta ruotsalaisen vaimonsa ja poikansa Ollen kanssa. Pieniä asioita, joita huomaamalla saa paljon aikaan. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta oin julkaissut vuonna 1997 kirja ’Kauas ei ole pitkä matka’. Toimittaja Leena Rikkilä korostaa, että kanssakäymisessä muiden kulttuurien kanssa on kaksi vaaraa: erilaisuuden korostaminen ja samanlaisuuden korostaminen. Erilaisuutta mystifioidaan, taustalla kummittelee kolonialismin perintö, joka lievemmässä muodossa ilmenee kehitysyhteistyössä tai ulkopolitiikassa.

Morogoro-seminaari 30.–31.8.1997, Alustuksia Uhusianon VI Morogoro-seminaarista / Marja-Liisa Swantz, Mistä kulttuurien kohtaamisessa on kysymys? / Veronica Pimenoff, Kehitys ja ristiriita / Maggid Mjeggwa, Kulttuurien kohtaaminen / Leif Packalen, Sarjakuva kampanjavälineenä / Leena Rikkilä, Kirja kokemuksista: Kauas ei ole pitkii matka / Leo Söderqvist, Heriel Kitururu, Yhteystoimitsijoiden ja koordinaattorin yhteistyö / Sinikka Malkamäki, Heli Pimenoff, Sisko Peltomaa, Syysterveisiä Tansaniasta / Elina Puhto, Suahilin perusteita, osa II / Resepti… / Vähän vanhoja uutisia / Uhusiano ry:n hallitus …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 2/1997 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 1/1997 (PDF)

Marko Ulvilan tutkimuksesta Learning with Villagers esitellään kolmas osa Nykyajan elämää Uluguru-vuorilla. Sen on toimittanut ja suomentanut Berit Valtonen. Uhusianon jäsenjärjestöistä esittäytyvät Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos, Tampereen kotitalousoppilaitos ja Vaasan kehitysmaaseura. Kehitysyhteistyön palvelukeskus eli Kepan yhteystoimitsijana Dar es Salaamissa aloittaa Kaisu Huttunen ja Morogorossa Leo Söderqvist.

Hyvä Uhusianon jäsen, pääkirjoitus, Berit Valtonen / Marko Ulvila, Nykyajan elämää Uluguru-vuorilla,suom. Berit Valtonen / James Gayo, Gingo, sarjakuvastrippejä / Elina Puhto, Suahilin perusteita, osa III / Katariina Rasi – Riikka Metsävuori, Tansanian matka täynnä elämyksiä / Kaisu Luukkonen – Minna Viitanen, Harjoittelijana Tansaniassa. Pullaa hiilikeittimellä / Jäsenjärjestöt esittäytyvät Tampereen kotitalousoppilaitos / Vaasan kehitysmaaseura – U-landsföreningen i Vasa / Sieltä täältä, Kepan yhteystoimitsija Morogoroon / Morogoro-seminaari Hauholla / Uhusiano ry:n hallitus …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 1/1997 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 2/1996 (PDF)

Morogoro-seminaarin aihe oli osallistavat menetelmät kehitysyhteistyössä. Morogoron läänin kehitysjohtaja Ndeshukurwa Abel Sumari esittelee osallistavia menetelmiä projektien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Timo Voipion johdolla tutustutaan osallistaviin menetelmiin ryhmätöinä, harjoituksia esitellään tässä tiedotteessa. Marko Ulvilan tutkimuksen Learning with the Villagers-tutkimuksen toinen osa kertoo Uluguru-vuorten historiaa kolonisaatiosta ujamaa-ideologiaan Berit Valtosen toimittamana ja suomentamana. Uhusianon jäsenjärjestöistä esitellään Viittakiven tuen työleirihanketta terveyskeskusten rakentamisessa ja Vammalan työväen sivistysliiton Vammalan seudun opintopiirin laukkuhanketta Hombozan kylässä.

Hyvä jäsen, pääkirjoitus / Lättyjä ja mustekaloja, Morogoro-seminaari 3.–4.8.1996 / James Gayo, Kingo -sarjakuvastrippejä / Ndeshukurwa Abel Sumari, Osallistavat menetelmiä projektien suunnittelussa ja toteuttamisessa Tansaniassa / Elina Puhto, Suahilin perusteita, osa II / Marko Ulvila, Uluguru-vuorten historiaa, osa 2: Kolonisaatiosta Ujamaa-ideologiaan, suom. ja toim. Berit Valtonen / Uhusianon jäsenjärjestöt esittäytyvät, Viittakiven tuki, Elina Puhto / Sinikka Malkamäki, Ensimmäinen laukkukurssi Hombozan kylässä / Heli Pimenoff, Faksiterveisiä koordinaattorilta / Vuosikokous lähestyy / Uhusianon hallitus …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 2/1996 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 1/1996 (PDF)

Marko Ulvilan Learning with the villagers-tutkimuksen alkuosan suomennos Berit Valtosen toimittamana ja kääntämänä. David Kitururu kertoo afrikkalaisesta teatterista ja kolmen eri koulukunnan määritelmistä, mitä se on.

Toimittaja kesäterässä / Elina Puhto, Suahilin perusteita, osa I / Iisalmelaisten uusi projekti, Dodoman alueellekin Tushikamane-keskus / Heriel Kitururu, Suomen ja Tansanian (erityisesti Morogoron) yhteistyön tulevaisuudesta / Marko Ulvila, Uluguru-vuorten luonnosta… / … ja kulttuurista, osa I, suom. ja toim. Berit Valtonen / Mikko Peura, Päiväkirja Mifulun työleiriltä 1995. Sairaala, koulu, asuntoja / Vaasalaisprojekti, Opettajia opetetaan opettamaan / David Kitururu, Afrikkalaisesta teatterista / Mahdollisuuksien tori / Projektit, kehitysturismi ja PRA / Morogoro-semiaanri 3.–4.8.1996 / Saksittua… Suomi painostaa demokratisointiin, Rasismi ulottanut lonkeronsa jo Afrikkaan asti / Uhusiano ry:n hallitus …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 1/1996 (PDF).

• Uhusiano-tiedote 1/1995 (PDF)

Uhusiano-tiedotteen ensimmäinen numero kertoo Karkussa elokuussa pidetystä Morogoro-seminaarista. Marko Ulvila esittelee tutkimuksensa Learning with villagers, joka on PRA-menetelmällä laaja tehty kylätutkimus. Se on hänen pro gradu-tutkimuksensa.Tutkija Lucy Nkya esittelee vuosina 1989–1994 Morogoron seudulla tehtyjen tutkimusten vaikutuksia. Seminaarin lauantain ja sunnuntain keskusteluista on yhteenvedot ja lisäksi lääketieteen opiskelija Jaakko Keränen, ensikertalainen tropiikissa kysyy, voiko Tansaniassa palella.

Hyvä jäsen! -pääkirjoitus / Uhusianon Morogoro-seminaari 26.–27.8.1995 Karkussa / Lauantain keskustelut / Marko Ulvila, Esittely tutkimusraportista / Tom Nylund, Suomeen tulevien tansanialaisopiskelijoiden valinta / Lucy Nkya, Morogoron kansalaisjärjestöhankkeiden arviointi / Sunnuntain keskustelut; David, Maija ja Ninabina Kitururu kirjoittavat / Heriel Kitururu kirjoittaa / Jaakko Keränen, Voiko Tansaniassa palella? / Tuntematon runoilija ‘Pole, pole my friend – be free’ …

Lue tiedotelehti näytöllä, tai lataa Uhusiano-tiedote 1/1995 (PDF).